Yhteiskuntaoppi on monelle alalle varsin keskeistä osaamista. Reaaliaineiden pisteytyksissä kaikki muut alat nostetaan vähintäänkin yhdessä taulukossa alan kannaltaa keskeisenä osaamisena yli 24,5p rajan pl. yhteiskuntaoppi. Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia alan houkuttelevuuden osalta. Yhtenä ratkaisuna yhteiskuntatieteet voisi siirtää taulukkoon F ja käsitellä yhteiskuntaoppia rinnastuen esim. historiaan.
Reaaliaineiden pisteytyksen suunta on oikea - pisteytystä on yksinkertaistettu ja pyritty huomioimaan alarelevanssia. Myös luopuminen pelkästään opintojaksojen määrään perustuvasta pisteytyksestä on toivottava muutos. Turun yliopiston ylioppilaskunta näkee, että lukiokoulutuksen tulee jatkossakin säilyttää roolinsa yleissivistävänä koulutuksena, ja reaaliaineiden tasavertainen kohtelu tukee tätä tavoitetta erinomaisesti.
Huonoimmat todistuspisteet tuottavien reaaliaineiden kirjoittaminen on vähentynyt, kun päinvastoin hyvät pisteet tuottavien reaaliaineiden kirjoittaminen on lisääntynyt seurauksena oppimäärään perustuvasta pisteytysmallista (Tähkä, 2023). Ratkaisuna esitetään tasapisteitä joko kaikille reaaliaineille, tai kahtiajaon mukaisesti siten, että joko matemaattisluonnontieteellisiksi tai humanistis-yhteiskunnallisiksi luettavat reaaliaineet antavat enemmän pisteitä toiseen kategoriaan nähden.
Ehdotuksessa nimetään tavoitteeksi pisteytysvalinnan ohjausvaikutukset ja aineiden valikointi lukiossa. Malli, jossa jaetaan kahtia reaaliaineita ilman alarelevanssin perustetta, aiheuttaa väistämättä eriytymistä. Ylioppilaskunta näkee, että alarelevanssin tulisi johtaa ensisijaisesti siihen, että alan kannalta tarpeettomasta ainereaalista ei saisi kohtuuttomasti pisteitä. Monella yliopistoalalla kaikki reaaliaineet voidaan nähdä samanarvoisina ja yhtä hyödyllisinä, kuten taulukossa A.
Turun yliopiston ylioppilaskunta näkisi oikeudenmukaisempana, että lukio-opiskelijat saisivat valita, haluavatko he opiskella matemaattisluonnontieteellisiä aineita, humanistis-yhteiskunnallisia aineita tai molempia, jos he tavoittelevat alaa, jossa kummastakaan ei ole välitöntä yhteyttä alan opintoihin. Ylioppilaskunta ei näe perusteltuna, että esimerkiksi oikeustieteen, kirjallisuustieteen tai vieraiden kielten (taulukot E-G) kaltaisille aloille lukion kaikki ainereaalit eivät olisi yhtä arvokkaita. Täten muutosta ei voi perustella myöskään alarelevanssilla sellaisten alojen kohdalla, joissa lukion oppimäärässä ei ole vastaavia sisältöjä.
Ehdotuksemme olisi, että erityisesti ei-matemaattiset reaaliaineet, jotka eivät selvästi linkity humanistis-yhteiskuntatieteellisiin reaaliaineisiin, sisällytettäisiin perustaulukko A:n kaltaiseen taulukkoon, jossa kuitenkaan matematiikka ei olisi pakollisena pisteytettävänä aineena. Tämä olisi oikeudenmukaista lukiolaisille, vähentäisi negatiivisia ohjausvaikutuksia sekä toisi loogisuutta reaaliaineiden pisteytykseen.
Helsingin yliopisto katsoo, että reaaliaineiden pisteytys on kannatettava. Annettavien pisteiden tasaaminen mahdollistaa lukiolaiselle ainevalinnat mielenkiinnon perusteella ilman, että yliopistojen opiskelijavalinta ohjaa näitä tarpeettoman paljon.
Helsingin yliopiston koordinoimien valintayhteistöiden kannat saattavat poiketa Helsingin yliopiston kannasta. Helsingin yliopiston koordinoimien valintayhteistöiden kommentit:
Farmasia: Luonnos on tältä osin kannatettava.
Biologia: Luonnos on tältä osin kannatettava.
Kasvatusala: Luonnos on tältä osin kannatettava.
Logopedia: Luonnos on tältä osin kannatettava.
Psykologia: Luonnos on tältä osin kannatettava.
Lapin yliopiston oikeustiede pitää hyvänä sitä, että pisteytys vastaa enemmän sitä osaamista, jota oikeustieteissä hyödynnetään. Oikeustiede ei kuitenkaan näe terveystiedon pisteyttämiselle nykyiselle tasolle perusteita missään Taulukko E:n opintokohteissa. Oikeustieteen näkökulmasta sen pisteytys tulisi laskea LUMA-reaalien tasolle, jos LUMA-reaalit halutaan pisteyttää muita alemmaksi. Toisaalta sosioteknisen muutoksen myötä on jatkossa tarve myös LUMA-aineita hallitseville opiskelijoille.
Reaaliaineiden keskinäistä piste-eroa on tasattu, ja pisteytyksessä näkyy entistä enemmän alakohtaisesti relevantti osaaminen. Tämä vahvistaa myös opiskelijoiden motivaatiota ja jaksamista, kun he voivat valita oman kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaisia oppiaineita eikä valintoja tarvitse tehdä pisteiden maksimoinnin pohjalta. Lisäksi on järkevää voida valita tulevaisuuden opintojen kannalta relevantteja oppiaineita ja saada samalla yleissivistystä ilman että tarvitsee laskelmoida mahdollisia pisteytyshyötyjä epäkiinnostavista aineista.
Maantiede
Monet tämän hetken ilmiöt ja tulevaisuuden viheliäiset haasteet (energiaratkaisuista vihreään siirtymään, kaupunkien segregaatiosta ilmastonmuutokseen ja luontokatoon) vaativat eri ilmiöiden keskinäisriippuvuuksien ymmärtämistä, syy seuraus -suhteiden sisäistämistä ja alueellisen kontekstin hahmottamista (lokaali – globaali). Erityisesti fysikaalisissa tieteissä ja tekniikan alalla nämä ovat keskeisiä taitoja sekä sellaista tulevaisuuden osaamista, joihin maantieteen opiskelu antaa hyvät valmiudet. Erityisesti näissä hakukohteissa (taulukko J) maantieteen pisteytystä tulisi tarkastella uudestaan ja nostaa se samalla tasoille kuin psykologian ja biologian kanssa.
Yhteiskuntaopin, historian, uskonnon ja elämänkatsomustiedon pistemäärää tulisi lisätä filosofian, historian, kielten, kirjallisuustieteiden, kulttuuritieteiden, taiteiden tutkimuksen, oikeustieteen, teologian, viestintätieteiden ja yhteiskuntatieteiden taulukossa. Nämä oppiaineet ovat merkityksellisiä ja osoittavat alalle sopivuutta paremmin kuin matematiikka. Erityisesti yhteiskuntaoppi tulisi pisteyttää korkeammalle oikeustieteen valinnoissa, koska yhteiskunnan oikeusjärjestelmään, sen perusteisiin ja toimintaan liittyviä kysymyksiä käsitellään yhteiskuntaopissa. Myös valtakunnallinen lakitiedon opintojakso on osa yhteiskuntaoppia.
Psykologia
Tutkittuun tietoon pohjautuva ymmärrys ihmisen psyykkisestä toiminnasta kuten tiedonkäsittelyyn liittyvistä prosesseista ja niihin vaikuttavista tekijöistä on keskeistä myös useilla teknisillä (erityisesti informaatioteknologian ja teknillisen psykologian) sekä tietojenkäsittelytieteen aloilla esimerkiksi erilaisten laitteiden, järjestelmien, ohjelmistojen ja sovellusten saavutettavuuden, käytettävyyden ja turvallisuuden näkökulmista. Lukion psykologian oppimäärässä opiskeltavat sisällöt antavat hyvän perustan tähän liittyvän osaamisen syventämiselle. Tämä onkin tunnistettu liitteen 1 taulukossa J, jossa psykologian ainereaalikokeen arvosanoista saatavat pisteet ovat (biologian ohella) osiossa ”muu osaaminen” fysiikan ja kemian jälkeen seuraavaksi korkeimmat ja korkeammat kuin jäljelle jäävien reaaliaineiden kokeista saatavat pisteet. Psykologiasta saatavien pisteiden ero verrattuna fysiikkaan tai kemiaan on kuitenkin melko suuri. Sen sijaan taulukossa H (johon kuuluvat mm. tietojenkäsittelytieteet useissa yliopistoissa sekä informaatioverkostot Aalto-yliopistossa) psykologiaa ei ole tältä osin huomioitu, ja reaalikokeista muita korkeammat pisteet voi saada vain biologiasta, fysiikasta ja kemiasta.
Ylioppilastutkintolautakunnan käyttämä SYK-laskentaperiaate tukee pisteytysluonnoksessa esitettyä mallia, jossa kustakin reaaliaineen kokeesta saa yhtä paljon pisteitä opiskelijavalinnassa. Painotetut aineet mahdollistavat tarvittaessa alakohtaisen osaamisen. SYK-laskentaperiaate ei kuitenkaan estä pisteytysmallin mahdollisia ohjausvaikutuksia lukiolaisten valintoihin. Jos parhaiten ylioppilaskokeissa menestyvät kokelaat ohjautuvat tiettyihin aineisiin, tämä heijastuu kyseisen aineen laudaturin ja eximian osuuksiin.
Reaaliaineiden painoarvossa näyttää tapahtuneen muutos, kun osassa “Muu osaaminen” parhaiten pisteitä tuottavista reaalikokeista saa nyt saman verran pisteitä kuin lyhyen kielen kokeesta (pois lukien englannin lyhyen oppimäärän koe). Nykyisin käytössä olevassa mallissa parhaat pisteet tuottavista reaalikokeista pisteitä sai enemmän ja samalla ero pitkän oppimäärän kokeesta saataviin pisteisiin oli pienempi.
Koska SYK-järjestelmä varmistaa, että eri oppiaineista saadut arvosanat ovat vertailukelpoisia, eri reaaliaineiden arvosanoista voidaan mielekkäästi antaa joko sama pistemäärä tai painottaa niitä sisällöllisin perustein. Kokonaisuutena reaaliaineiden pisteytys näyttää reilulta ja tasapuoliselta.
Suomen Rehtorit ry kiittää uudistusta siltä osin, että reaaliaineiden painoarvoa on nostettu kunkin kyseiselle alalle tärkeäksi koetun aineen osalta ja toisaalta oppiaineiden keskinäistä piste-eroa on tasattu. Yhdistys kiinnittää huomiota siihen, että keskustelua voi edelleen herättää se, onko pisteytyksessä syytä huomioida oppiaineen vaatimustaso/opintojaksojen määrä. Tämä huomiointi tuottaa kuitenkin lisää yksityiskohtia pisteytykseen ja hankaloittaa keskeisenä tavoitteena ollutta järjestelmän selkeyttämistä. Siksi myös valinta oppiaineen vaatimustason huomiotta jättämisestä on perusteltu.
Reaaliaineiden pisteiden tasainen jako tukee lukion yleissivistävää tarkoitusta. FSS kannattaa sitä, että opiskelijat saavat korkeat pisteet niistä reaaliaineista, jotka ovat relevantteja heidän hakeutumalleen oleskelualueelle, koska se osoittaa heidän osaamisensa. Tasa-arvoinen pisteiden jako antaa opiskelijoille suuremmaan valinnanvapauden valita heitä kiinnostavat aineet. Joissakin hakualoissa on kuitenkin edelleen puutteita reaaliaineiden pisteytyksessä, kuten humanistisilla aloilla (Taulukko E). FSS katsoo. että ne reaaliaineet, jotka ovat relevantteja haettavalle opiskelualueelle tulisi pisteyttää korkeammalle tai ainakin samalle tasolle kuin matematiikka. FSS kyseenalaistaa myös fysiikan, kemian ja biologian korkeat pisteet taloustieteiden hakualalla. Koska taloustieteet, joissa kansantaloustiede on opiskeltava alue, vaativat ymmärrystä yhteiskunnasta, ei ole tarkoituksenmukaista, jos opiskelijat eivät saa korkeita pisteitä yhteiskuntaopista huomioiden taloustieteiden opintokokonaisuus.
Gymnasieutbildningens allmänbildande syfte stöds av att poängsättningen för realämnen har jämnats ut. FSS förhåller sig positivt till att studerande får höga poäng i de realämnen som är relevanta för det område de söker till, eftersom det visar att de har relevant kompetens. Den jämnande poängsättningen ger studerande större valfrihet att välja de ämnen som intresserar dem. Det finns dock fortfarande brister i poängsättningen för realämnen inom vissa ansökningsområden, exempelvis inom humanvetenskapliga ämnen (Tabell E). FSS anser att de realämnen som är relevanta för studieområdet bör värdesättas högre eller åtminstone på samma nivå som matematik. FSS ifrågasätter också de höga poängen i fysik, kemi och biologi inom ansökningsområdet för ekonomiska vetenskaper. Eftersom ekonomiska vetenskaper, där nationalekonomi är ett studieområde, kräver förståelse av samhället, är det inte ändamålsenligt om studerande inte får höga poäng i samhällslära med tanke på studiehelheten inom nationalekonomin.
Alakohtainen osaaminen on huomioitu uudessa pisteytysmallissa aiempaa paremmin ja laadukkaasti.