Metsätieteiden valintayhteistyö Helsingin yliopiston kanssa: esitystä pidetään riittävän hyvänä.

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta, yhteisvalinnan kommentit osana Itä-Suomen yliopiston lausuntoa:
- Yhteisvalinnassa jaetaan hankkeen tavoite käytettävien taulukoiden määrän vähentämisestä ja yksinkertaistamisesta. Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta haluaa mahdollistaa, että alalle voi hakea monilla eri taustoilla ja mielenkiinnonkohteilla. Yhteisvalinnassa jaetaan huoli lukiolaisten jaksamisesta ja halutaan kannustaa lukiolaisia opiskelemaan oppiaineita, jotka aidosti kiinnostavat ilman että heidän tarvitsee kantaa liian suurta huolta ainevalintojen vaikutuksesta myöhempiin opintoihin hakeutuessa.
- Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta kannattaa sitä, että suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2), ruotsin kieli ja kirjallisuus, ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus (R2) sekä saamen kieli ja kirjallisuus (pohjoissaame, inarinsaame, koltansaame) pisteytetään äidinkielenä, kuten nykyisessäkin pisteytysmallissa.
- Lähtökohtaisesti kauppatieteellisen alan yhteisvalinta kannattaa taulukkoa A. Taulukossa A pisteytetään ainereaalit saman arvoisina, joka osaltaan tukee sitä, että alalle hakeutuu monista eri aineista kiinnostuneita hakijoita.
- Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta ehdottaa, että kaikkien kielten (pitkän, keskipitkän ja lyhyen) pisteytystä korotetaan 0,1 pistettä. Yhteisvalinta näkee, että kielten osaaminen on erittäin tärkeää ja on perusteltua, että lyhyestä kielestä saa paremmat pisteet kuin ainereaalista ja pitkästä kielestä saa enemmän pisteitä kuin lyhyestä matematiikasta. Lisäksi tämä tuo erottelevuutta, jota tarvitaan hakupainealalla.
- Pitkän ja lyhyen matematiikan pisteytyksen eroa toivotaan kasvatettavan siten, että pitkän matematiikan L:n ja E:n arvosanoista saatavia pisteitä nostetaan hieman, kuitenkin niin että äidinkieli säilyisi parhaat pisteet tuottavana aineena. Yhteisvalinnassa kannetaan huolta pitkän matematiikan osaamisen säilyttämisestä kauppatieteissä.
- Kauppatieteissä ei haluta käyttää esitettyjä taulukoita englanninkielisten kandidaattiohjelmien sisäänottoon. Näiden ohjelmien sisäänotto halutaan toteuttaa jatkossakin erillään tästä todistusvalinnasta.
- Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta säilyttää matematiikan kynnysehtona. Yhteisvalinta ei tule käyttämään arvontaa, vaan vuosittaisissa valintaperusteissa päätetään, valitaanko hakijoita todistusvalinnassa yli- vai alitäytöllä.

Oikeustieteellisen alan yhteisvalinta, yhteisvalinnan kommentit osana Itä-Suomen yliopiston lausuntoa:
- Oikeustieteellisen alan yhteisvalinta kannattaa todistusvalintapisteytyksen yksinkertaistamista ja pistetaulukoiden aiempaa vähäisempää määrää. Uuden todistuspisteytysluonnoksen mukaan hakija voisi tulla valituksi entistä monipuolisemmilla ainevalinnoilla. Yhteisvalinnassa nähdään tärkeänä, että oikeustieteelliselle alalle hakeutuvilla on mahdollisuus keskittyä lukiossa niihin oppiaineisiin, jotka aidosti kiinnostavat hakijaa.
- Yhteisvalinnassa ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä opiskelijavalintahankkeen esittämään taulukkoon E. Oikeustieteellinen ala kannattaa saman taulukon käyttöä yhteiskuntatieteiden kanssa. Oikeustieteellisellä alalla tunnistetaan kuitenkin huoli ainereaalien biologian, kemian ja fysiikan eriarvoisesta pisteytyksestä. Ratkaisuna ainereaalien tasavertaiseen pisteytykseen esitetään kahta eri vaihtoehtoa. Ensimmäinen vaihtoehto olisi, että oikeustieteellinen ala hyödyntäisi taulukon E sijasta taulukkoa A, jossa kaikki reaalit on pisteytetty samalla tavalla. Ehtona kuitenkin on, että taulukkoa A muutettaisiin siten, että hakijoilta huomioitaisiin äidinkieli ja neljä hakijalle parhaat pisteet tuottavaa ainetta. A taulukkoa käyttävät alat, jotka painottavat matematiikkaa, voisivat lisätä matematiikan kynnysehdoksi. Lisäksi A taulukkoon siirtymiseen oltaisiin valmiita vain, mikäli yhteiskuntatieteet vaihtaisivat myös taulukkoon A. Toinen vaihtoehto olisi, että taulukko E muokattaisiin siten, että ainereaalit olisivat samanarvoiset keskenään. Oikeustieteellisellä alalla nähdään tärkeäksi yhtenäinen ratkaisu yhteiskuntatieteiden kanssa.
- Kynnysehdoille ei ole tarvetta oikeustieteellisen alan yhteisvalinnassa. Yhteisvalinnassa ollaan tyytyväisiä äidinkielen painoarvon nostamiseen. Äidinkielen osaaminen on yhteydessä opinnoissa menestymiseen, ja sillä on vahva yhteys argumentaatiotaitoon ja kriittiseen ajatteluun. Myös lyhyen kielen painoarvon nostaminen nähdään tärkeänä oikeustieteiden koulutusalalla. Yhteisvalinnassa ei haluta painottaa hakijoita opiskelemaan tiettyjä aineita, vaan mahdollistaa laaja-alainen osaaminen.
- Oikeustieteellinen ala on hakupaineala, ja esitetyssä luonnoksessa tasapistekriteerit eivät tuo tarpeeksi erottelevuutta. Tasapistekriteereitä tulisi olla neljän sijaan viisi siten, että 1. tasapistekriteerinä äidinkieli, 2. tasapistekriteerinä matematiikka (pitkä tai lyhyt), 3. tasapistekriteerinä pitkä kieli, 4. tasapistekriteerinä ainereaali ja 5. tasapistekriteerinä muu parhaat pisteet antava kieli. Viidentenä tasapistekriteerinä tulisi huomioida muu parhaat pisteet antava kieli, sillä oikeustieteellisellä alalla tunnistetaan kielitaidon osaamisen merkitys alan töissä.

FSS katsoo, että ylioppilastutkinnossa tulisi olla neljä koetta, nykyisten viiden sijaan. Tavoitteena tulisi mitata opiskelijan laajaa osaamista faktatiedon sijaan. Ylioppilastutkinnon tulee mitata, kuinka hyvin opiskelija soveltaa, käsittelee ja analysoi tietojaan ja kuinka hyvin hän osaa esittää sen tarkoituksenmukaisessa muodossa. Kielten ylioppilaskokeessa tulisi mitata sekä kirjallisia että suullisia taitoja. Kielikokeet tulee standardisoida eurooppalaisten standardien mukaisesti. Tällä hetkellä ammatillisen koulutuksen opiskelijat voivat tulla valituksi vain valintakokeiden perusteella. Nykyinen valintajärjestelmä asettaa lukiolaiset ja ammatillisen koulutuksen opiskelevat erittäin epätasa-arvoiseen asemaan. FSS katsoo että nykyisen valintajärjestelmän epätasa-arvoisuuden vuoksi, myös ammattikoulutuktinnot tulisi sisällyttää pisteytysjärjestelmään. Valintajärjestelmä tulee olla tasavertainen kaikille eikä suosia tiettyä koulutusryhmää. Nykyinen järjestelmä aiheuttaa vain stressiä ja huolta tulevaisuudesta. FSS haluaa järjestelmän, joka ottaa huomioon nuorten parhaan edun ja hyvinvoinnin, eikä yhteiskunnan paineen nopeasta siirtymisestä kolmannelle asteelle.

FSS anser att studentexamen ska utgöra helheten av fyra avlagda studentprov istället för de nuvarande fem. Målsättningen skall vara att mäta den studerandes kompetens framom faktakunskap. Studentexamen ska mäta hur bra den studerande kan tillämpa, bearbeta och analysera sin kunskap och presentera kunskapen i ändamålsenlig form. Studentexamen i språk ska mäta både skriftliga och muntliga färdigheter. Språkproven ska vara standardiserade enligt europeiska standarder. För tillfället kan yrkesstuderande endast antas med basen på urvalsprov. Därmed sätter det nuvarande antagningssystemet gymnasie studeranden och yrkesstuderande i en väldigt ojämlik situation. På grund av de nuvarande antagningssystemet som skapar ojämlikhet borde yrkesstuderandes examina också tilläggas i poängsättningsystemet. Antagningen ska vara jämlik för alla och inte prioritera en viss utbildningsgrupp. Det nuvarande systemet skapar endast stress och oro för framtiden. FSS vill ha ett system som beaktar ungas bästa och välmående, inte samhällets press på snabbhet till tredje stadiet.

Todistusvalinnan kehittämisen yhteydessä lukiodiplomin kehitystyötä tulee jatkaa, koska taito- ja taideaineiden painotus ei näy muuten tässä todistusvalinnan pisteytysluonnoksessa uudistuksessa ja näin ollen taito- ja taideaineiden painoarvo ei vahvistu.

Ensikertalaisuuskiintiötä tulisi tarkastella ja mahdollisesti kaventaa. Mahdollisesti ensimmäistä korkeakoulututkintoaan suorittavien määrän pienentyessä tulee tarkastella korkeakoulujen rahoitusmallia ja varmistaa, että korkeakoulujen resurssit ovat turvattu.

Lisäksi rehelliset mahdollisuudet yliopistoon pääsystä eri koulutuspoluista tuleville, aivan liian suuri painoarvo ylioppilastutkinnolla.

Oulun yliopisto ystävällisesti pyytää huomioimaan Oulun yliopiston ylioppilaskunnan lausunnon osana yliopistomme lausuntokokonaisuutta.

Taideyliopisto kiittää sekä mahdollisuudesta seurata todistusvalinnan kehittämiseen liittyvää kansallista projektia että kommentoida sen työn tulosta. Tällä hetkellä Taideyliopistoon ei ole mahdollista tulla valituksi todistusvalinnalla, koska alan erityislaatuisuudesta johtuen pääsykokeet ovat kandidaattikoulutuksessamme välttämättömiä. Ylioppilastutkinnossa ei myöskään arvioida taideaineiden osaamista. Tästä huolimatta näemme lukiokoulutuksen yleissivistävyyden suurena arvona ja vakaana pohjana korkea-asteen opinnoissa menestymiselle myös taidealalla.

Turun yliopiston lausunto on koostettu tiedekuntien, ylioppilaskunnan sekä yliopiston koordinoimien yhteisvalintojen (lääketieteelliset alat, biolääketiede, tietojenkäsittelytiede sekä maantiede, kulttuuritieteistä ei annettu erillisiä kommentteja) kommenteista.

Kokonaisuutena Turun yliopisto kiittää valtakunnallista ryhmää erinomaisesta valmistelusta sekä mahdollisuudesta lausua luonnoksesta. Monien toiveiden ja tarpeiden keskeltä on saatu aikaan varsin tasapainoinen ehdotus, joka vie todistusvalintoja oikeaan suuntaan. Valmistelutyö on tehty huolellisesti eri tahoja ja näkemyksiä kuunnellen.

Lääketieteellisten alojen yhteisvalinta erikseen toteaa, että alalle esitetty pisteytystaulukko on tyydyttävä kompromissiratkaisu. Yhteisvalinnan mukaan psykologian ja fysiikan pisteytys on liian alhainen ottaen huomioon näiden aineiden laajuuden lukio-opinnoissa sekä näiden aineiden osaamistarpeen lääketieteellisillä aloilla. Optimitilanteessa fysiikan ja psykologian pisteiden tulisi olla lähes pitkän kielen tasolla, koska substanssiosaamisen merkitys fysiikassa ja psykologiassa on merkittävämpi kuin kielissä. Biolääketieteen yhteisvalinnan osalta hakijoita on tärkeää tiedottaa siitä, että hakija, joka ei ole kirjoittanut kuutta ainetta, ei automaattisesti rajaudu ulos todistusvalinnassa hyväksyttävistä. Tästä olisi hyvä viestiä jo siinä vaiheessa, kun uudet pisteytystaulukot otetaan käyttöön.

On tärkeää, että uusi pisteytysmalli antaa lukiolaisille vahvan viestin siitä, että lukio-opintojen aikana on mahdollista ja lupa keskittyä itseä kiinnostaviin aineisiin. Äidinkielen aseman nostaminen on positiivinen muutos. Pisteytystaulukkojen kokonaisuus on selkeämpi ja johdonmukaisempi kuin aiemmin. Erinomaista on se, että nyt nähdään todistusvalinnan pisteytysmallin yhteys suomalaiseen kilpailukykyyn ja huoltovarmuuteen. Suomalaisen kielivarannon merkitys ja sen pitäminen riittävällä tasolla on tunnustettu sekä äidinkielien, kotimaisten kielten, englannin ja ainakin osittain muiden vieraiden kielten osalta.

Turun yliopisto toivoo, että päätökset pisteytysvalinnassa tehdään kokonaisvaikutukset huomioiden, unohtamatta kaikista tärkeintä tavoitetta: lukiokoulutuksen tulee jatkossakin olla yleissivistävä koulutus, joka kehittää olennaisia taitoja tulevissa korkeakouluopinnoissa menestymiseen sekä aktiiviseksi, valveutuneeksi ja kriittiseksi kansalaiseksi kasvamiseen. Lisäksi yliopisto toivoo, että tämän kommenttikierroksen jälkeen vältetään tekemästä luonnokseen suuria muutoksia, elleivät ne ole välttämättömiä.

Turun yliopisto toivoo taulukoiden määrän vähentämistä ehdotetusta mahdollisuuksien mukaan (ks. esim. kommentit taulukoiden A ja E yhdistämisestä), tätä puoltavat simulaatioiden tuloksetkin. Lisäksi yliopisto toivoo, että ohjausvaikutuksia seurataan tarkoin jatkossakin uudistuksen astuttua voimaan.

Vaikka pisteytys on mennyt parempaan suuntaan, pisteytystaulukoiden ohjausvaikutus ei poistu, mikä tekee todistusvalinnasta perustavanlaatuisesti ongelmallisen väylän. Tämä on tunnistettu myös työryhmän toimesta: “Kehittämistyön alusta lähtien on ollut selvää, että ohjausvaikutuksilta ei voida täysin välttyä, joten pisteytyksen laatimisessa on tehtävä valintoja sen suhteen, minkälaisten ohjausvaikutusten riski on hyväksyttävissä.” Opiskelijoilla tulee olla myös mahdollisuus erehtyä ja onkin luonnollista, että kiinnostuksen kohteet muuttuvat opintojen edetessä. Alavalintasuunnitelmien muuttaminen kuitenkin vaikeutuu, kun piste-eroissa on merkittävääkin vaihtelua eri taulukoiden välillä.

SYL näkee soveltuvuuden käsitteen valinnoissa hyvin keskeiseksi ja siksi sille tulisi määritellä nykyistä selkeämmät ja avoimemmat kriteerit, jotka sisältävät sekä soveltuvuuden yliopisto-opintoihin laajemmin että alakohtaisen soveltuvuuden. Periaatetasolla SYL yhä kyseenalaistaa vallitsevan käsityksen siitä, että aikaisempi koulumenestys tarkoittaaa suoraan soveltuvuutta tietylle akateemiselle alalle. Muistutamme lukiolla olevan itsenäinen rooli yleissivistävän koulutuksen antajana ja ylioppilaskirjoitusten mittaavan lukiossa opittua; ei akateemisia valmiuksia. Niillä aloilla, joilla akateemisten valmiuksien mittaamiseen ei koeta tarvetta, ovat ylioppilaskirjoitukset jo laajasti käytössä. Vaikka todistusvalinta on jo alkanut vakiintua osaksi korkeakoulujen opiskelijavalintojen kokonaisuutta, siitä kiinni pitämistä tulevaisuudessa ei pidä nähdä itseisarvona.

Kokelas voi suorittaa ylioppilaskokeissa vain viisi maksutonta koetta, sen jälkeiset kokeet ovat kokelaalle maksullisia. Lukiolaiset eivät pidä vahingollisena sitä, että esimerkiksi lääketieteelliseen pisteytetään kuusi yo-koetta sen suuren hakupaineen vuoksi. Koulutuksen saavutettavuuden edistämisen vuoksi SLL toivoo kuitenkin yliopistoilta poliittista vaikuttamista kuuden maksuttoman ylioppilaskokeen eteen. Jokaisella tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet tavoitella unelmiaan riippumatta perheen tai yksilön taloudellisesta tilanteesta.

Todistusvalintauudistuksen onnistuneisuuden määrittää lopulta se, kuinka hyvin sen muutoksista onnistutaan viestimään. Viestintää ja oikeaa tietoa opiskelijavalinnoista tarvitaan tietysti lukio-opiskelijoille ja lukion opinto-ohjaajille, mutta myös muulle yhteiskunnalle, vanhemmille, median edustajille ja yläkoulun opinto-ohjaajille. Lopuksi SLL toivoo, että yliopistot eivät odota hakijoiden olevan täydellisiä, suoraan yliopisto-opintoihin valmiita yksilöitä. Lukio on ja sen kuuluu jatkossakin olla yleissivistävä koulutus, ei valmennuskurssi jatko-opintoihin.

Teologian opiskelijoissa on paljon alan vaihtajia, jolloin tullaan opiskelemaan muuta kuin ensimmäistä tutkintoa. Yliopistojen opiskelijavalintajärjestelmässä on tärkeää pitää realistinen mahdollisuus myös ns. alan vaihtajille päästä opiskelemaan. Painopiste ei siksi saa olla liikaa ensimmäisessä valinnassa.

On tärkeää, että lukiolaiset saavat opiskella lukioaikana ilman jatkuvaa painetta jatko-opinnoista, minkä vuoksi toivotamme pisteytystaulukkoluonnoksen erittäin tervetulleeksi. Lukion opetussuunnitelma on kokonaisuus, jossa huomioidaan monenlaisia tietoja ja taitoja, sekä mahdollistetaan niiden kehittyminen lukio-opintojen aikana. Esimerkiksi laaja-alainen osaaminen on keskeinen osa lukio-opintoja ja niitä(kin) olisi helpompi toteuttaa uusien, aineita tasapuolisemmin kohtelevien pisteytystaulukoiden myötä. Keskeistä on huomioida uudet pisteytystaulukot suunniteltaessa yliopistojen valintakokeita, joiden keskeisten sisältöjen tulee olla linjassa hakukohteen painottamien lukion oppiaineiden kanssa.