pankkiin ei saa yhteyttä tarvittaessa, ei pysty viemään tilille rahaa eikä saa käteistä tarvittaessa
Peruspankkipalveluiden, eritoten sähköisten tunnistusvälineiden yhdenvertainen saatavuus ei tällä hetkellä toteudu sellaisten vammaisten henkilöiden kohdalla, jotka tarvitsevat sähköisten tunnistusvälineiden käyttämiseen vammansa vuoksi toisen ihmisen apua. Verkkopankkitunnusten saaminen on digitalisoituneessa yhteiskunnassa äärimmäisen tärkeää jo pelkästään viranomaisasioinnin kannalta (esim. OmaKannassa sekä Kelan ja Verottajan palveluissa asiointi). Henkilö, jolla ei ole vahvan sähköisen tunnistautumisen välineitä, ei pääse OmaKantaan, eikä sitä voi käyttää henkilön puolesta edes edunvalvoja. Tämä aiheuttaa hankaluuksia esimerkiksi monille kehitysvammaisille ja vastaavaa tukea tarvitseville ihmisille.
Pankit katsovat pääsääntöisesti, että tunnusten käyttäminen avustettuna samastuu tunnusten luovuttamiseen toisen henkilön käyttöön, ja tunnusten myöntämisen katsotaan tästä syystä olevan vastoin maksupalvelulain (30.4.2010/290) 53 §:ää ja vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain (7.8.2009/617) 23 §:ää. Pankit vetoavat muun muassa siihen, että näiden erityislakien soveltaminen menee yleislain, eli luottolaitoslain soveltamisen edelle, jolloin LLL 15:6:n vaatimus peruspankkipalveluiden yhdenvertaisesta ja syrjimättömästä tarjoamisesta ikään kuin ohitetaan.
Erityislakien ensisijaisuutta koskevan kollisionormin (lex specialis) soveltaminen ei ole näissä tilanteissa lainkaan yksiselitteinen ratkaisu, sillä LLL 15:6 on perus- ja ihmisoikeusliitännäinen säännös (Suomen normihierarkiassa ns. lex superior). Oikeuskirjallisuudessa on yleensä katsottu, että tilanteessa, jossa normihierarkiassa korkeammalla oleva yleissäännös on ristiriidassa alemman erityissäännöksen kanssa, puolletaan lex superior -normin ensisijaisuutta.
Vuonna 2017 voimaan tulleen LLL:n muutoksen (1054/2016) yhtenä tarkoituksena oli helpottaa eri tavoin toimintarajoitteisten henkilöiden pankkitunnusten saamista. LLL 15:6:n perusteluissa (HE 123/2016 vp, s. 33) todetaan nimenomaisesti, että toimintarajoitteisten henkilöiden yhdenvertainen kohtelu voi edellyttää palveluiden mukauttamista muun muassa niin, että avustajan käyttö sallitaan. Sekä yhdenvertaisuuslaki että Suomea laintasoisena velvoittava YK:n vammaisyleissopimus edellyttävät kohtuullisten mukautusten tekemistä, jotta eri tavoin vammaiset henkilöt voivat yhdenvertaisesti muiden ihmisten kanssa muun muassa käyttää yleisesti tarjolla olevia palveluita. Kohtuullisten mukautusten epääminen on kiellettyä syrjintää.
Jo nyt voimassa olevan lainsäädännön perusteella peruspankkipalveluiden, mukaan lukien sähköisten tunnistautumisvälineiden käytössä tulisi siten kohtuullisena mukautuksena sallia avustajan käyttäminen tosiallisen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Koska näitä mukautuksia ei nykyisin pääsääntöisesti kuitenkaan tehdä, asiaa koskevaa lainsäädäntöä tulisi täydentää niin, että oikeudesta käyttää avustajaa peruspankkipalveluissa säädettäisiin nimenomaisesti.
Sääntelyä näiltä osin uudistettaessa lähtökohdaksi on otettava YK:n vammaisyleissopimus, jonka 12 artiklassa turvataan jokaisen vammaisen henkilön oikeus käyttää omaa oikeudellista kelpoisuuttaan ja saada tähän mahdollisesti tarvitsemaansa tukea. Avustettuna toimiminen ei oikeudellisesti tarkoita vammaisen henkilön puolesta toimimista. Toisen ihmisen antama tuki on esimerkiksi monille kehitysvammaisille ja vastaavaa tukea tarvitseville ihmisille välttämätöntä, jotta he voivat toimia esimerkiksi pankkipalveluissa itse siten kuin Suomea sitova perus- ja ihmisoikeusnormisto edellyttää.
Toisen henkilön apua pankkipalveluiden käyttämiseen vamman vuoksi tarvitsevilla ihmisillä on pankkitunnusten saamisen lisäksi joskus haasteita myös muiden peruspankkipalveluiden, kuten pankkikortin ja jopa käyttötilin saamisen kanssa. Myös näitä palveluita tulisi myöntää yhdenvertaisesti sallien niiden käyttöön vamman vuoksi tarvittava apu.
Kyllä olen. Digipalvelutkin ontuvat aika usein, jolloin tiskipalvelu on tarpeen.
Kyllä , usein aikarajattua. Työssäkäviöiden vaikea päästä.
Esim. Asiakkuuden avaamiseen liittyvät prosessit todella pitkiä.
Eihän sinne pankkiin pääse kuin lyhyenaikaa päivästä ja joissakin vain tiettyinä päivinä viikossa.
Liian vähän kassapalveluja viikossa. Vaikeuksia ajanvarauksessa. Saatavuus heikkoa.
Kyllä käteisen saatavuus
Omat pankkiasiani hoituvat kyllä, mutta ikääntyneiden vanhempien osalta tilanne vaatisi nimenomaan paikan päällä tapahtuvaa asiakaspalvelua.
En itse, mutta lähipiiriin kuuluvilla ikääntyneillä ja erityisryhmiin kuuluvilla (maahanmuuttajat, oppimisvaikeudet jne.) on ollut ongelmia omien pankkiasioiden hoitamisessa, jos ei mahdollisuutta henkilökohtaiseen ohjaukseen ole. Ei voida myöskään olettaa, että jokainen haluaa jakaa pankkiasioitaan läheisten kanssa digituen saamiseksi, eli kyllä pitäisi saada pankin työntekijän apua.