Toimenpiteistä 13 ja 14 puuttuvat taidelaitokset. Organisaatiot ja kulttuurilaitokset, kuten orkesterit, tekevät tärkeää, kulttuurin ytimessä tehtävää työtä. Selonteon toimenpiteet eivät tunnista riittävästi kulttuurialan instituutioita ja niiden roolia taiteen ekosysteemissä.

Kun puhutaan luovuudesta, puhutaan myös taiteen itseisarvosta ja laadusta.
Toimenpiteessä 18 varmistetaan, että taiteellinen vapaus toteutuu julkisten varojen suuntaamisessa. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Luovaa ja tuottavaa työtä on mahdonta tehdä yhteiskunnassa, joka arvottaa kaiken vain rahan kautta. Jos tavoitteena todella on "Taide- ja kulttuurialan ammattilaisten työskentelyedellytysten ja toimijoiden välisen yhteistyön parantuminen", silloin tarvitaan ihan oikeita toimia jotka pureutuvat rakenteelliseen ongelmaan, eli kulttuurin aliarvioimiseen ja jopa halveksuntaan nimenomaan valtion ylimmän johdon tasolla. Toimenpiteenä voisi kirjata vaikkapa kulttuurikurssien lisäämisen pakollisena osana kaikkien Suomen valtiolla töissä olevien ihmisten työkuvaan. Siinä olisi konkreettinen toimi, jolla saataisiin saman tien muutos asiaan.

TEKIJÖIDEN TYÖSKENTELYEDELLYTYKSISTÄ
- Kuvitusalan näkökulmasta selonteon kirjaus " visuaalisten alojen taiteilijoiden korvaus- ja palkkiojärjestelmää kehitetään" tulisi sisällyttää osuuteen.

- Kirja-alan selvitys on ymmärtääksemme jo valmistumaisillaan, ja kunnianhimoinen toimenpideohjelma on kirja-alan tekijöiden toimintamahdollisuuksien turvaamisen näkökulmasta todella tärkeä.

- Toimeentulolle keskeisiä mm. kuvitusalalla ovat Taiken apurahat ja lainauskorvaus - molempien määrärahat tarvitsisivat korotuksen. Molempien taso peilaa työn arvostusta, joten apurahojen tason tulisi heijastella korkeakoulutetun suomalaisen mediaaniansiota ja lainauskorvauksen per kirjalaina olla kohtuullinen korvaus kirjan lukemisesta (vrt tekijän provisio kirjaobjetin markkinahinnasta).

- Yleisesti luovien ammattilaisten työskentelyedellytyksille keskeinen on yrittäjän eläkevakuutuksen uudistaminen huomioimaan luovan yksinyrittäjän epäsäännölliset ja moninaiset tulovirrat.

- Kollektiivisen sopimisen toteutumisen varmistaminen edistäisi sekin itsensätyöllistäjien työskentelyedellytyksiä. EU-komissio antoi 2022 suuntaviivat, joiden mukaan itsensätyöllistäjillä on oikeus neuvotella kollektiivisesti palkkioistaan ja työehdoistaan. Suuntaviivojen toteutuminen kansallisessa käytännössä olisi vihdoin varmistettava.

- Yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä tulisi muuttaa muiden EU-maiden mukaiseksi, markkinaehtoiseksi malliksi.

YRITTÄJYYS- JA IP-OSAAMISEN LISÄÄMINEN, MYÖS KANSAINVÄLISESSÄ TOIMINNASSA
- On tärkeää huomioida, että useilla luovilla aloilla, kuten kuvitusala, vastaa tekijä useimmiten itse kaikesta: myynnistä, markkinoinnista, tekijänoikeuksien hallinnasta, kansainvälistymisestä. Kyse on itse luodun IP:n kaupallisestamisesta skaalautuvasti lisensoiden ja myös osaamispohjaisesta palveluntarjoamisesta asiakkaille heidän kasvunsa tukemiseksi. 65% kuvittajista tekee työtään kansainvälisesti - kaikki yksinyrittäjinä. On tärkeää, että yrityspalvelut ja -rahoitus (=kehitys, levitys, jakelu ja markkinointi -osuuden toimenpiteet) ovat välittäjäportaiden lisäksi myös näiden luovien yksinyrittäjien käytössä. Luovan alan ammatilliset yhdistykset tavoittavat kenttänsä toimijat parhaiten ja heillä on paras näkemus kentän tarpeista - palvelut on siis tehokkainta tuottaa yhteistyössä yhdistysten kanssa.

Kulttuuritoimijoiden roolin vahvistamista kriisinkestävyyden avaintoimijoina tulee vahvistaa myös alan ulkopuolella. Tavoitteeseen 16 tulisikin lisätä myös yhteiskunnan muiden toimijoiden ymmärryksen lisääminen kulttuuritoimijoiden merkityksestä yhteiskunnan turvallisuuden ja yhteisöllisyyden rakentumiselle. Toimenpiteeseen voisi lisätä myös roolin yhteiskunnan vakauden edistäjinä.

Selontekotekstissä todetaan: “Tuetaan toimintamallien ja verkostojen kehittymistä ja arvoverkkojen nivelkohtia sekä vahvistetaan ansaintaa alusta- ja tekijänoikeustaloudessa. Teoksen hyödyntäminen tuo aina korvauksen tekijälleen.” (s.27)

Arvoverkkojen nivelkohtien tukeminen on usein kustannustehokas tapa vahvistaa teosten käyttöön perustuvaa toimintaa ja luovan alan tekijöiden asemaa. Kun nivelkohtiin kiinnitetään huomio, on tie leveämpänä auki myös tuleville innovaatioille.

Kirjaus tekijän oikeudesta korvaukseen on tärkeä ja sen tulisi sisältyä toimeenpanosuunnitelmaan. Taiteilijan kuuluu saada korvaus teoksen käytöstä. Esimerkiksi: kun taidemuseot tarjoavat kokoelmissa olevia teoksiaan verkossa digitaalisesti eri tavoin, on tärkeää, että tästä levityksestä maksetaan tekijänoikeuslain edellyttämä korvaus taiteilijoille. Tämä antaa pohjan kaikkien osapuolten tilanteen kohentamiseen, niin museon, yleisön kuin taiteilijoiden. Museoiden kokoelmataiteen verkkojulkaisemisesta maksettavat digikorvaukset rinnastuvat e-lainauskorvaukseen.

Teosten yksityisen kopioinnin hyvitys on syytä uudistaa markkinaperusteiseksi. Tämä ei kuormita valtiontaloutta vaan päinvastoin tuottaa kulttuuria vahvistavaa arvoa luovaan työhön kanavoituvan korvauksen avulla.

IP-neuvonnan tehostaminen (toimenpide 15) toteuttaa tehokkaasti selonteon tavoitetta luoda kulttuuri- ja luovista aloista arvostettua perusteollisuutta.

Toimenpide 19 – muutosehdotus:
Panostetaan kaikenikäisten monilukutaidon vahvistamiseen muun muassa päivitettyjen kansallisten mediakasvatuslinjausten mukaisesti.

Perustelu:
Medialukutaito ja informaatiolukutaito ovat osa laajempaa monilukutaitoa, joka kattaa myös esimerkiksi taiteenlukutaidon. Monilukutaidon kokonaisvaltainen kehittäminen tukee taide- ja kulttuurikentän roolia yhteiskunnan henkisen kriisinkestävyyden vahvistajana ja edistää kulttuuristen merkitysten ymmärtämistä kaikissa ikäryhmissä.

Kirja-alan selvitys ja toimenpideohjelma sekä apurahatulon yhdistelmävakuutus eivät ole riittäviä toimenpiteitä taide- ja kulttuurialan ammattilaisten työskentelyedellytysten parantamiseen. Tämän osalta toimenpiteet puuttuvat kokonaan.

Ehdotetut toimenpiteet taiteen ja kulttuurialan ammattilaisten työskentelyedellytysten parantamiseksi ovat riittämättömät.

Kulttuuripoliittisessa selonteossa korostetaan, että kulttuurin tekijät ovat avainasemassa. Taiteilijoiden toimeentuloon, sosiaaliturvaan ja verotukseen liittyy paljon parannettavia seikkoja eikä maininta yhdistelmävakuutuksen osalta (12.) korjaa näitä. Ilman riittävää turvaverkkoa kuvataiteilijoiden asema on heikko. Ilman taiteilijoiden asemaa radikaalisti parantavia uudistuksia taiteella ei ole kulttuuripoliittisen selonteon visioimia edellytyksiä toimia yhteiskunnallisena ja taloudellisena muutosvoimana.

Toimeenpanosuunnitelmaan tulee sisällyttää Suomen Taiteilijaseuran kommentissaan esittämät lisäykset visuaalisten alojen korvaus- ja palkkiojärjestelmän kehittämisestä sekä tekijänoikeuskorvauksista, taiteilijoiden työttömyysturvan haasteista, riittävistä resursseista taiteilijajärjestöille ja apurahajärjestelmän kehittämisestä.

Kirja-alan selvityksessä ja kansallisessa toimenpideohjelmassa kirjallisuuden tukemiseksi on tärkeä tunnistaa myös kirjastojen merkitys ja rooli kirjallisuuden tukijana. Yleisten kirjastojen lakisääteinen tehtävä tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin sekä edistää lukemista ja kirjallisuutta edellyttävät tätä. Tärkeää on, että jatkossakin kansalaisten on mahdollista saada sekä fyysistä että digitaalista aineistoa kirjastoista.
Toimenpide 16. ...yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.

Olisi hyvä yksilöidä jokaisen toimenpiteen osalta selkeästi ainakin: kuka/mikä tekee ja on vastuussa, yksilöity toimenpide, aikataulu ja rahoitus/rahoituksen lähde.
Toimenpide 11.
Kaikista taiteen aloista olisi hyvä laatia selvitys ja tehdä toimenpideohjelma seuraavan 15 vuoden aikana.
Toimenpide 12.
Taide- ja kulttuurialan ammattilaisten sosiaaliturvassa on paljon laajempia ongelmia. Apurahan saaminen yhdistelmävakuutukseen on tärkeä asia, mutta ratkaisee vain pienen osan sosiaaliturvaan liittyvistä ongelmista. Mikäli sosiaaliturva ei toimi sekamuotoisessa toimeentulon hankinnassa ennakoitavasti ja turvaavasti, niin toimenpiteet, joilla pyritään lisäämään yrittäjyyttä jäävät kuolleeksi kirjaimeksi. Taide- ja kulttuurialan yrittäjinä vain harva pystyy laskuttamaan niin paljon, että voi elää yritystulolla