Toimenpiteessä 13 tulee taiteilijoiden ja yrittäjien lisäksi huomioida luovien alojen ammattimaistumiselle täysin välttämättömät välittäjäportaan roolit. On tärkeää ottaa huomioon tuottajan, agentin, koordinaattorin, kuraattorin, managerin ym. asiantuntijarooleissa toimivien ammattilaisten osaaminen taiteilijoiden työn mahdollistajina, kansainvälistymisen edistäjinä, rahoituksen hankkijana ja hallinnollisen vastuun kantajina. Alalla toimitaan yrityssektorin lisäksi mm. yhdistyksissä ja osuuskunnissa, minkä lisäksi itsensätyöllistäjiä on koko ajan enemmän. Näistä syistä on ehdottoman tärkeää, että välittäjäportaan hallinnollinen ja rahoitusosaaminen turvataan. Tässä tarvitaan lisää valmennusta ja neuvontaa paitsi korkeakouluissa opiskeleville myös jo valmistuneille ammattilaisille, EU-instrumenttien ja myös kaupallisen sektorin lainalaisuuksien tuntemuksen lisäämistä.
Toimenpiteessä 17 on tärkeää ottaa huomioon, että monimuotoisuuden toteutumiseksi kieli- ja kulttuurivähemmistöt sekä muut vähemmistöt on nähtävä passiivisen kohderyhmän tai yleisön lisäksi myös aktiivisina toteuttajina, taiteilijan ja välittäjäportaan asiantuntijan roolissa.
11. ja 12. todella tärkeitä, ja jo kova kiire toteutua, koska varsinkin yhdistelmävakuutuksella olisi suuri positiivinen vaikutus yksittäisten henkilöiden toimintaan ja työhön. 13. Miksi juuri taiteilijan tulisi toimia luovan talouden rakenteissa ylipäätään, turhaahan sellaista on edistää? 16. ? —19. Moniääninen, ammattimainen taidekriitikki, laadukas riippumaton journalismi ja julkinen, lavea keskustelukulttuuri sekä vahva kirjastolaitos ovat jo avaintekijöitä, mutta mahdollisuudet toimia näillä kentillä esim yrittäjänä ovat mahdottomia, koska mitään ansaintalogiikkaa ei ole olemassakaan esim taidekriitikolle nykyään. Yhdistelmävakuutus kuntoon ennen tällaisia epämääräisiä, turhia rooli turvallisuudessa -visioita! Henkinen kriisinkestävyys rakentuu rikkaalla kielitaidolla (17.) ja taidekasvatuksessa sekä taiteen ja tieteen vapauden varmistamisessa (18.) enemmän kuin turhalla terminologiahokemilla turvallisuudesta, mitä sillä tässä edes tarkoitetaan?
Kaikki toimenpiteet ovat kannatettavia, joskin ne kaipaisivat täsmällisempää sisältöä. Ensimmäinen tavoite kaipaisi konkreettisempia ja laajempia toimenpiteitä. Nyt toimenpiteitä kohdistuu taidealoista ainoastaan kirjallisuuteen; myös toimenpide 12 kaipaisi laajentamista mm. sosiaaliturvaan liittyen.
Erityisesti kuntien, hyvinvointialueiden ja kulttuuritoimijoiden yhteistyörakenteita tulisi kehittää selkeillä toimenpiteillä, joilla vahvistetaan kulttuurialan ammattilaisten työllistymismahdollisuuksia myös kasvukeskusten ulkopuolella. Esimerkiksi kiertävään kulttuuritoimintaan tulisi ohjata resursseja kulttuurin saatavuuden ja saavutettavuuden edistämiseksi. Toimijoiden yhteistyönä rakennettu kiertuetoiminta vahvistaisi taide- ja kulttuurialan ammattilaisten työllistymistä ja taideteosten elinkaarten pidentymistä.
Tavoite "kulttuuritoimijoiden rooli yhteiskunnan henkisen kriisinkestävyyden avaintoimijoina on vahvistunut" on erinomainen. Toimenpiteenä tulisi kuitenkin olla paitsi kulttuuritoimijoiden, myös koko muun yhteiskunnan ja poliittisten päättäjien ymmärryksen vahvistaminen siitä, mikä todella on kulttuurin rooli yhteisöjen, niin pienten kuin isojen, henkisen kestävyyden vahvistajana ja yhteisöllisyyden rakentajana.
Taiteellisen ja tieteellisen vapauden toteutumisen varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää paitsi lainsäädännössä ja strategisissa linjauksissa, ehkä ennen kaikkea myös julkisten varojen suuntaamisessa. Taiteella ja tieteellä on oltava mahdollisuus rakentaa aitoa ja riippumatonta keskustelukulttuuria ja sitä kautta demokraattisen yhteiskunnan tulevaisuutta.
Kulttuuriperinnön dynaaminen rooli ja merkitys luovan talouden ekosysteemien kehitykselle tulee tunnistaa paremmin. Museot ja kultuuriperintöalan toimijat tulee sisällyttää mm. toimenpiteisiin 13 ja 14.
13 ja 14 vaatisivat jo tarkemman keinoesityksen. Kriisinkestävyyden lisäksi esim tieteen ja taiteen vapaus on keskeinen osa demokratiaa, ja mm. tulevan EU ohjelman kauden yksi kolmesta painopisteestä turvallisuuden ja kilpailukyyvn lisäksi. 13, 14 ja 15 liittyvät myös Luovan talouden kasvustrategiaan. Mietin tp 16 relevanssia ? 19 osalta -jos ja kun kansalliset mediakasvatuslinjaukset ovat olemassa, niin niitä oletettavasti toteutetaan.
Sinänsä kannatettavat toimenpiteet tarkastelevat luovuutta ja tuotantoa melko kapeasta näkökulmasta. Taidetta ja kulttuuria luodaan laajasti myös muuten kuin elinkeinotoimintana ja yrittäjinä, vaikkapa harrastusyhteisöissä ja seurakunnissa. Tukea luovalle työlle tarvitaan myös muun muassa kolmannen sektorin järjestökentälle ja myös muista kuin liiketoiminnallisista näkökulmista. Taiteen ja kulttuurin harrastajan rooli ei ole taide- ja kulttuuriekosysteemissä vain olla yleisönä ja kuluttajana, vaan jo lapsesta saakka tulee voida kasvaa taiteelliseen tekijyyteen ja toimijuuteen ja oman äänen ja ilmaisun löytämiseen.
Ensimmäisen listatun, hyvin tärkeän tavoitteen alla tulisi huomioida paremmin myös muut taiteenlajit kuin kirjallisuus. Toimijoiden välisen yhteistyön lisäämiseen tarvitaan myös konkreettisempia toimenpiteitä aikatauluineen.
Kulttuuritoimijoiden roolissa yhteiskunnan henkisen kriisinkestävyyden avaintoimijoina toivomme myös tunnistettavaksi ja rakenteilla ja rahoituksella huomioitavaksi kolmannella sektorilla toimivia vapaaehtois- ja harrastajavetoisia yhteisöjä, joilla on erityisesti pienemmillä paikkakunnilla merkittävä rooli resilienssin rakentajina.
Toimeenpanosuunnitelma siirtää selonteon painotusta sivistyksellisistä oikeuksista ja rakenteellisesta tasa-arvosta luovan talouden kasvustrategiaan. TKI-panostukset ja verokannusteet voivat olla paikallaan, mutta ilman konkreettisia toimenpiteitä, jotka vahvistavat taiteen vapaan kentän, välittäjäportaan ja itsensätyöllistäjien asemaa, jäävät vaikutukset pinnallisiksi.
Tuotannon osalta olisi tärkeää eritellä, mitä tarkoitetaan taiteen ja kulttuurin tuotantorakenteilla. Esimerkiksi galleristit, kuraattorit, kääntäjät, tuotantotalot ja muut keskeiset toimijat jäävät toimeenpanossa nimettömiksi, vaikka heidän työnsä on edellytys monien toimenpiteiden toteutumiselle.
Toimeentulon ja työehtojen näkökulmasta olisi syytä tunnustaa, että prekaarisuus ei ratkea osaamiskoulutuksilla tai yrittäjyysvalmennuksilla. Tarvitaan myös toimia, jotka tukevat neuvotteluasemaa, kollektiivisia käytäntöjä ja sosiaaliturvan kehittämistä — ei vain yksilökeskeisiä riskiensäilytysmalleja.
Nostan esiin kolme kokonaisuutta, jotka nähdäkseni kaipaavat kipeästi korjauksia ja kirjauksia toimenpiteiksi:
Vapaa kenttä ja rakenteellisesti heikoimmassa asemassa olevat toimijat: Eduskunnan kannanotossa vapaan kentän työllisyys ja toimintaedellytykset mainitaan erikseen. Toimeenpanosuunnitelmassa vapaa kenttä ei kuitenkaan esiinny omana politiikkakohteenaan, eikä sen asemaa eroteta VOS-laitoksista tai suurista instituutioista. Suosittelen, että luovuuden ja tuotannon toimenpiteisiin lisätään erillinen vapaan kentän ja kolmannen sektorin kokonaisuus, jossa tarkastellaan rahoitusta, tiloja, alueellista saatavuutta ja henkilöstön työehtoja.
Työehdot, sopimuskäytännöt ja sosiaaliturva: Taiteilijoiden ja kulttuurityöntekijöiden prekaarisuus ei ratkea pelkästään kehittämällä rahoitus-, yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamista. Toimeentulo on rakenteellinen kysymys, joka kytkeytyy työehtoihin, sopimuskäytäntöihin ja sosiaaliturvaan. Toimeenpanosuunnitelmaa olisi syytä täydentää toimilla, jotka tukevat kollektiivisia pelisääntöjä ja neuvotteluasemaa (esim. vähimmäispalkkiot, sopimusmallit, yhteistyö työmarkkinaosapuolten kanssa), eivätkä siirrä riskiä entistä yksilökeskeisemmin taiteilijan itsensä kannettavaksi.
Rahoitustason nosto – puheesta politiikaksi: Eduskunta edellyttää kannanotossaan konkreettisia ja pitkäjänteisiä toimia rahoitustason nostamiseksi, mutta suunnitelmassa ei ole numeerisia tavoitteita, aikatauluja eikä kuvausta siitä, miten mahdollinen lisärahoitus kohdennetaan tuotannon eri osiin.
Tavoitteita on listattu niin monta, että niitä voisi käyttää kulttuuripoliittisena joulukalenterina. Rahoitusta, velvoitteita ja vastuita ei kuitenkaan jättää odottamaan avaamistaan kuten adventtien luukkuja – ne on kirjattava selkeästi jo nyt.