Toimenpiteet ovat kannatettavia, erityisesti kirja-alaa koskeva selvitys ja toimenpideohjelma ovat tärkeitä. Lisäksi toimenpiteisiin tulisi lisätä maininta: Huolehditaan siitä, että tekijät saavat asianmukaisen korvauksen teostensa käytöstä erityisesti julkisen sektorin käyttötilanteissa. Julkinen sektori näyttää omalla toiminnallaan esimerkkiä tekijöiden arvostuksessa ja korvausten maksamisessa ja siksi on tärkeää, että julkisen sektorin toimijat huolehtivat velvoitteistaan moitteettomasti.

Ehdotan kahta toimenpidettä tavoitteen "Taide- ja kulttuurialan ammattilaisten työskentelyedellytykset ja toimijoiden välinen yhteistyö paranevat" alle:
- Tunnistetaan toimijoiden välisen yhteistyön esteitä sekä olemassaolon ja perustehtävän eroavaisuudet (rahoitusrakenteet, toimintamallit, lakiin perustuva toiminta sekä kaupallinen toiminta). Laaditaan suunnitelma esteiden selättämiseksi.
- Tanssin kentästä laaditaan kattava toimialaselvitys. Selvityksen pohjalta turvataan toimialan työskentelyedellytykset koko Suomessa.

Tavoitteen "Taiteilijoiden sekä taide- ja kulttuurialan ammattilaisten rahoitus-, yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen vahvistuu." kaipaa lisätoimenpiteen, joka linkittyy edellisiin seuraavasti:
- Tunnistetaan ja kirjataan auki taide- ja kulttuurialan ekosysteemien eri tasojen toimijat, ja suunnataan julkista tukea tämän pohjalta tarkoituksenmukaisesti. Tämän rinnalla vahvistetaan alan kaupallisen toiminnan osaamista.

Tavoitteen "Kulttuuritoimijoiden rooli yhteiskunnan henkisen kriisinkestävyyden avaintoimijoina on vahvistunut."
Lisätään toimenpiteeseen 17 saavutettavuus: "....monimuotoisuudesta ja saavutettavuudesta..."
Muokataan toimenpidettä 19 seuraavasti: Panostetaan kaikenikäisten hyvän monilukutaidon ylläpitämiseen. Monilukutaitoon katsotaan kuuluvaksi mm. medialukutaito, informaatiolukutaito ja kehonlukutaito.

Lisäys tavoitekokonaisuuteen: "Taide- ja kulttuurialan ammattilaisten työskentelyedellytykset ja toimijoiden välinen yhteistyö paranevat." Nykyiset kaksi toimenpidettä ovat hyvin niukkoja eivätkä riitä vahvistamaan taide ja kulttuurialan ammattilaisten työskentelyedellytyksiä. Toimeenpanosuunnitelmaan tulee sisällyttää toimenpiteiden 11 ja 12 yhteyteen selontekotekstissä oleva maininta "Visuaalisten alojen taiteilijoiden korvaus- ja palkkiojärjestelmää kehitetään." (s. 27)

Kuvataide on Suomessa tutkitusti heikosti rahoitettua, ja alan rakenteiden uudistaminen on odottanut vuoroaan pitkään. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta laadittu, kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen laatima laaja selvitys Visuaaliset taiteet Suomessa (2023) osoittaa, että valtio rahoittaa visuaalisia taiteita vähän suhteessa useimpiin muihin taiteenaloihin, ja että visuaalisten taiteiden alalla taiteellisen työn rakenteet ovat monia muita taiteenaloja heikommat. Selvitys suositteli useita toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi, mutta konkreettisia toimia ei ole toistaiseksi tehty. Selontekotekstin maininta visuaalisten alojen taiteilijoiden korvaus- ja palkkiojärjestelmän kehittämisestä oli siksi erittäin tarpeellinen avaus ja on tärkeää sisällyttää se myös toimenpidesuunnitelmaan.

Toimenpide 19 muutosehdotus: Panostetaan kaikenikäisten monilukutaidon ylläpitämiseen muun muassa päivitettyjen kansallisten mediakasvatuslinjausten mukaisesti.

Perustelu: medialukutaito ja informaatiolukutaito ovat osa laajempaa monilukutaidon kokonaisuutta. Monilukutaitoon sisältyy myös muun muassa taiteenlukutaito, mikä on niin ikään merkittävää siinä, että taidekenttä voi niin ikään jatkaa tärkeää työtään kriisinkestävyyden avaintoimijana.

On selvää, että immateriaalioikeusosaaminen on välttämätön edellytys luovan alan toimijoiden yrittäjyydelle ja liiketoiminnalle. Kauppaa käydään oikeuksista. Toimenpide-ehdotusta No 14 tulisi täsmentää mainitsemalla myös IP-oikeusosaamisen. Kansallisen IPR-strategian toimeenpanon tehostaminen erityisesti IP-neuvonnan ja tiedonsaannin osalta on kannatettava toimenpide (No 15), mutta sitäkin tulisi täsmentää mainitsemalla edes esimerkkeinä tahoja, joiden vastuulla tämä tehostaminen on. Tiedotusta, koulutusta ja neuvontaa tarvitaan kaikista IP-oikeuksista tekijänoikeudet mukaan lukien. Luovan alan järjestöt tekevät tätä jo paljon yhteistyössä viranomaisten kanssa, ja näin on luontevaa toimia jatkossakin. Valtion on kuitenkin huolehdittava riittävistä resursseista, mikä tulisi täsmentää tähän kohtaan. Kyse on koko yhteiskuntaa monin tavoin hyödyttävästä toiminnasta, joten ei ole oikeudenmukaista olettaa, että luovan alan toimijat hoitavat sen omaan piikkiinsä. Ylipäätään toiminnan tehostaminen ei ole mahdollista samaan aikaan kun resursseja leikataan tai ne on jo leikattu.

Toimenpiteen 16. muotoilusta tulisi olla tunnistettavissa myös taide- ja kulttuurikasvatuksen ja -opetuksen toimijoiden rooli.

Kulttuuria koskevan tiedon keräämisessä vapaa sivistystyö, sivistysliitot ja yhdistystoimijat voivat tuottaa merkittävää tietoa kulttuuriperinnön tunnistamisesta, kulttuurisesta kestävyydestä ja kulttuurin suhteesta resilienssin vahvistumiseen. Vapaalla sivistystyöllä, yhdistysten ja sivistysliittojen kulttuuritoiminnalla on laajat mahdollisuudet kouluttaa ja vahvistaa kulttuuriperinnön ja kulttuurisen kestävyyden tunnistamista ja siihen liittyvää osaamista ja tietoperustan vahvistamista.

Tämän teemakokonaisuuden toimenpiteet eivät tarpeeksi hyvin heijasta selonteon pitkän aikavälin tavoitetta nostaa taiteen ja kulttuurin tekijöitä ja sisältöjä avainasemaan. Varsinkin toimenpiteet 11-12 ovat riittämättömät suhteessa tavoitteeseen: tarvitaan lisää konkreettisia toimenpiteitä taide- ja kulttuurialan ammattilaisten työskentelyedellytysten sekä toimijoiden välisen yhteistyön parantamiseen.

Selonteossa todetaan, että “Mukana uudistumisessa ovat kaikki taiteen alat”, jonka jälkeen kirja-ala ja visuaaliset alat mainitaan erikseen. Toimeenpanosuunnitelman toimenpiteessä 11 mainitaan ainoastaan kirja-ala, jolloin kaikki muut taiteenalat jäävät vähemmälle huomiolle. Samalla selonteon toimenpide eri taiteenalojen kehitysmahdollisuuksien varmistamisesta ja tasapuolisesta kohtelusta valtionrahoituksessa on jätetty pois.

Toimenpiteet 13-14 ovat samansuuntaisia ja voidaan yhdistää. Liiketoimintaosaamisen vahvistamisen lisäksi tarvitaan toimenpiteitä, jotka vahvistavat sellaisten taiteilijoiden rahoitusosaamista, jotka eivät toimi yritysmuotoisesti.

Suomalaista kulttuuria tekevät vain suomalaiset tekijät; ilman tekijöitä ei ole sisältöjä eikä ilman sisältöä ole suomalaista kulttuuria. Mikään toimiala ei voi kasvaa ja uudistua, jos sen täytyy jatkuvasti taistella perusrahoituksestaan. Taide- ja kulttuurialan ammattilaisten työn tekijöiden oikeudet ja ansaintamahdollisuudet on kyettävä turvaamaan taiteilija-apurahoitusta kehittämällä ja rahoituksen ennakoitavuutta parantamalla.
Luovan työn tekijälle tulonmuodostuksen pirstaleisuus aiheuttaa liikaa ongelmia. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä on otettava erityisen tarkastelun kohteeksi taiteilijoiden ja muiden luovaa työtä tekevien asema. Näytelmäkirjallisuudelle ja käsikirjoittamiselle sekä niiden ammattimaisille tekijöille on taattava mahdollisuudet toimeentuloon ja ammattinsa harjoittamiseen.
Sosiaaliturvan on entistä paremmin huomioitava erilaisten toimeentulon muotojen yhdistäminen ja siirtymiset toimeentulon muotojen välillä. Erityisen vaikeassa asemassa ovat olleet kulttuurialan freelancerit. He liikkuvat työntekijä- ja yrittäjäkäsitteen välimaastossa, jossa rajanveto aiheuttaa usein hankaluuksia.
Taiteilijoiden työttömyysturva kaipaa selkeyttä ja yhdenmukaisuutta.
Tekijänoikeuslakia on uudistettava kansallisiin tarpeisiin vastaamalla. Toimiva lainsäädäntö luo raamit kulttuurialan toiminnalle ja edistää sen toimintaedellytyksiä. Toimiva lainsäädäntö helpottaa myös teosten käyttöä niin, että luovan työn tekijät saavat siitä asianmukaista ja oikeasuhtaista korvausta ja voivat luoda uusia teoksia myös jatkossa. Uutta kulttuuria voi kehittyä vain, kun tekijät tulevat toimeen tekemällään työllä ja esimerkiksi tekijänoikeuskorvauksiin perustuvat apurahat tarjoavat tukea uusien teoksen synnyttämiseen.
Taide- ja kulttuurialan edunvalvontajärjestöjen toiminta on turvattava riittävällä perusrahoituksella, jotta taiteilijoiden ja muiden luovaa työtä tekevien on mahdollista keskittyä ammattinsa harjoittamiseen sen sijaan, että heidän on jatkuvasti taisteltava olemassaolonsa ja toimeentulonsa puolesta. Luovan alan järjestöt toteuttavat laajasti tekijöiden osaamisen kehittämistä ja neuvontaa, ja ne resurssit on turvattava jatkossa paremmalla ja ennakoitavammalla perusrahoituksella.

Forum Artis kiittää mahdollisuudesta kommentoida Kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanosuunnitelmaa. Lyhyt kommentointiaikataulu ja puutteellinen tiedotus kommentointimahdollisuudesta tosin yllättivät hieman.
Lista toimenpiteistä on laaja ja kattava, mutta valitettavan monet niistä ovat vasta ajatuksia ja aikomuksia yleisellä tasolla. Toimenpide tarkoittaa kuitenkin tekoa. Olisi tärkeää täydentää toimenpidelistaa siten, että jokainen kohta esittelee konkreettisia toimia tai keinoja, joilla tavoitteet saavutetaan. Esimerkkejä konkretiasta on mm tämän kyselyn vastauksissa.
Forum Artis ilmaisee vahvan toiveen saada osallistua toimeenpanosuunnitelman tavoitteiden ja käytännön toimien edistämiseen laajasti taiteilijakenttää edustavana yhteisönä