Systemaattisuus, pitkäjänteisyys, ennakoivuus, monivuotisuus, ylivaalikautisuus; nämä kaikki kannatettavaa.

Tässä osiossa on päästy useissa kohdin hyvälle konkretian tasolle. Otsikko kaipaisi ehkä vähän hiomista, jää hieman arvelujen varaan mitä tarkoitetaan. Kulttuurivienti, kestävyysajattelu, ym. kontekstoidaan osaksi koko yhteiskunnallista kehitystä ja se henki tulee säilyttää sekä strategisella tasolla että toimenpiteissä. Esimerkiksi pienyrittäjyyttä ja sosiaaliturvaa koskevat parannukset taiteen näkökulmasta koskettavat laajempia joukkoja kuin vain taiteentekijöitä.

Arvoketjun läpäisevissä toimissa pitää ottaa huomioon myös alueellisuus. Edistämistyössä on tärkeää ottaa kunnat ja kaupungit mukaan. Olisi tärkeää saada luotua hallinnollisesti toimivat rakenteet, joissa taiteen ja kulttuurin ja luovan talouden edistämistehtäviä voidaan yhteistyössä kuntien ja kentän toimijoiden kanssa tehdä huomioiden alueelliset, taiteen ja kulttuurin alaan sekä kuntarakenteeseen liittyviä erityispiirteitä mukaan lukien kielelliset ja kulttuuriset erityispiirteet.
Kannatetaan useampivuotisia ja strategisempia valtionavustusten jakomenetelmiä.

Kulttuurin vahvistuminen, kansainvälistyminen, luovien alojen näkyvyys ja ansainta eivät ratkaisevasti parane strategioilla, toimielimillä, viranomaisten ohjauksella tai eri hallinnonalojen ja virastojen ohjauksella. Kulttuurin vahvistuminen ja sille asetetut tavoitteet voidaan toteuttaa sillä, että kulttuurinen osaaminen ja ammattitaito ovat parhaalla mahdollisella tasolla. Kulttuurisen osaamisen kehittäminen on aloitettava lasten ja nuorten taiteen perusopetuksen opiskelumahdollisuuksien parantamisella. Kansainvälinen kilpailu ja näkyvyys edellyttävät kulttuuritoimijoilta ammatillista osaamista. Osaaminen edellyttää taas opiskelua ja työtä. Perusta innolle opiskella kulttuurialoja luodaan lapsille taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten avulla.

Kulttuurin ja luovien alojen parempi hyödyntäminen maakuvatyössä ja viennin edistämisessä lisäisi myös ymmärrystä siitä, että ammattimaisessa taiteen tekemisessä on kyse elinkeinotoiminnasta, ei harrastamisesta. Poikkihallinnollisia rakenteita tulee vahvistaa ja ehdotettu toimenpide ylivaalikautisesta toimielimestä on kannatettava.

Suomalaisen taiteen kentän on toimittava kansainvälisellä tasolla ja vuorovaikutuksessa sen toimijoiden kesken. Näin ollen on luonnollista, että yhteistyötä ulkosuhteiden hoidossa eri puolilla maailmaa tehdään yhteistyössä.
Avustusten ennakoitavuuden ja monivuotisuuden lisääminen luo turvaa toiminnan suunnitteluun ja tukee osaltaan monia tämänkin laajan tavoitelistan teemoista. Ennakoitava perusrahoitus edistää organisaatioita kehittymään. Toimenpide 53 on toivottava ja lämpimästi kannatettava.
Euroopan Unionin rahoitusinstrumenttien hakukyvykkyyttä olisi entisestään lisättävä taide- ja kulttuurialalla tavoitetta 55 laajentaen.
Ensi vuonna (2026) voimaan astuva yksityisten lahjoitusten verovähennyskelpoisuuden kunnianhimon tasoa on tärkeää tulevaisuudessa kasvattaa tavoitteen 60 mukaisesti.
Taide- ja kulttuurisektorin on oltava osa kestävää kehitystä ja asemoitava toimintansa osana Agenda 2030 toimeenpanoa. Tämän toimeenpanosuunnitelman yhdeksi tavoitteeksi on nostettava kulttuuria koskevan 18. SDG:n asettaminen Suomen tavoitteeksi Agenda 2030 jälkeiseen ohjelmaan. Eri aloilla on tunnistettava alan parhaita käytäntöjä ja adaptoitava niitä osaksi kansallisia käytäntöjä kuten Teatterin vihreä kirja (Theatre Green Book).

Tavoitteessa ”Kulttuuripoltiikan poikkihallinnolliset yhteistyörakenteet ovat vahvistuneet” toimenpide 51 ehdottaa uutta alueellista toimintamallia/toimielintä viranomaisyhteistyöhön. Alueilla kulttuuri- ja taidetoiminnan mahdollistavat resursseillaan käytännössä kunnat. Tähän yhteistyöhön kannattaa siis kutsua mukaan vähintään isot kaupungit, sillä elinvoimakeskukset tai maakuntien liitot eivät edusta niitä kulttuuripolitiikan linjauksissa. Muuten vaikuttavuus jää vähäiseksi.

Valtionavustuksia koskevat toimenpiteet ovat hyviä.

Tekijänoikeuslainsäädännön kehittämisessä kirjastoille tulee taata mahdollisuus asettaa aineistoa asiakkaiden käytettäväksi sen julkaisumuodosta riippumatta.

TAVOITE Kulttuuripolitiikan poikkihallinnolliset yhteistyörakenteet ovat vahvistuneet on hyvä samoin TAVOITE
Valtionavustusten strategisuus ja ennakoitavuus on vahvistunut ja taide-, kulttuuri- ja luovien alojen rahoituspohja on kasvanut ja laajentunut eri sektoreiden yhteistyön tuloksena. Hyvää on myös Samoin on tärkeää edistää monivuotisia yleisavustuksia sekä suunnata hankerahoitusta selonteon toimeenpanoa edistäviin tarkoituksiin. Yleisavustusten kohdalla on kuitenkin huomioitava, missä suhdanteessa ne otetaan käyttöön, jotta rahoitusmalli on kestävällä pohjalla.

Tavoitteet ja toimenpiteet ovat hyviä, erityisen tärkeää on huomioiden vapaan kentän rooli kansainvälistymisstrategiassa (toimenpide 28) sekä lisätä rahoituksen ennakoitavuutta ja strategisuutta ottamalla käyttöön monivuotiset yleisavustukset (toimenpide 53). Taide- ja kulttuuriviraston myöntämiin yleisavustuksiin tulisi sisällyttää indeksikorotukset.