Onko kukaan laskenut verotuloja Rahkonen-Haapala / Ullavan kirkonkylä?? Eiköhän ne Ullavan yritykset ja maatilat ole täällä järven ympärillä!! Luulisi näillä verotuloilla pysyvän tämä meidän Rahkosen koulu pystyssä ! Ja veronmaksajille perheineen on taattava kokoontumis-liikuntapaikka Rahkosessa.

Pienet koulut on säilytettävä. Esim Jokilaakson Koulu.

Kouluja on liikaa.Järkevää ja taloudellista on yhdistää pikkukoulut yhteen!Ei joka kaupunginosassa voi olla omaa koulua.Opettajien täytyisi katsoa kauemmaksi,kuin omaan napaansa.Ruotsinkieliset pikkukoulut myös yhteen.

Nu har Karleby chansen att visa att det faktiskt är en stad FÖR barnen, där man värdesätter småskalighet, vi-anda och de sociala kontakter och nätverk som byggs upp inom mindre utbildnings- och dagvårdsenheter. De pengar man eventuellt sparar på att dra in små skolor får man i stället sätta på fler assistenter, mer skadegörelse, fler speciallärare, fler barn och ungdomar som mår dåligt etc. Om Karleby vill ha en levande landsbygd så måste man se till att landsbygden lever. I stället för att dra in skolor kunde Karleby bli en kommun som går i spetsen för en annan modell: Vi bevarar små skolor, vi utvärderar och utbildar skolornas personal och funktion och tar in experter som visar hur man får en sådan modell att fungera på bästa möjliga sätt. Vi behöver inte göra som alla andra!

Säästäminen sinänsä ei ole huono asia, mutta säästöt tulee kohdistaa sinne, missä todellisia säästöjä tulee, eikä niin että kerrannaisvaikutukset tuovat lisää kustannuksia muualle. Koulujen lakkauttaminen on vähän kuin sitä tiettyä peitonjatkamista. Pienet välittömät säästöt näkyvät eri momentilla kuin säästöjen myötä lisääntyneet muut kustannukset. Säästöjä ei todellisuudessa tulekaan. Peruskoulun opettaja Risto Kilpeläinen teki joku vuosi sitten väitöskirjatutkimuksen pienten koulujen lakkauttamisten vaikutuksista. Hän ei löytänyt esimerkkiä, missä olisi selvästi osoitettu kyläkoulun lakkauttamisesta tulevat säästöt. Kustannussäästöjä ei edes tutkita ja todenneta sen jälkeen kun koulu on saatu suljettua. Kyläkoulututkija Risto Kilpeläinen kehottaa päättäjiä käymään perinpohjaisen arvokeskustelun ennen kuin kouluverkossa tehdään muutoksia. Kilpeläinen myös toteaa: Näkisin tämän leikkausajattelun sillä tavalla, että se on hyvin lyhytnäköistä talous- alue ja miksei sosiaalipolitiikkaakin. Täytyisi katsoa pikkuisen kauemmas tulevaisuuteen ja unohtaa tällaiset pikavoittojen tavoittelut taloudellisessa mielessä. Risto Kilpeläinen listaa monia tutkimuksissa ilmenneitä kyläkoulujen puolesta puhuvia asioita. Fyysinen ympäristö on jopa nykyaikainen ja kouluilla hödynnetään luontoa valtavasti. Kyläkouluissa on myös hyvin luontevasti rakentunut yhteisöllisyys ja erinomainen ilmapiiri. Yhdysluokkapedagokiikka on mitä parhainta ja sitä voisi suositella sovellettavaksi myös erityisluokille. Yhdysluokkaopetus on nousemassa uudelleen arvoon myös uudistuvassa perusopetussuunnitelmassa. Kyläkouluja tutkinut Risto Kilpeläinen sanoo pikkukoulujen arvostuksen olevan nousussa. On herännyt keskustelua, että pari vuotta sitten poistunut kyläkoulutoimintaa tukeva korvamerkitty valtionapu pitäisi palauttaa. Kilpeläisen kirja ”Kyläkoulut Suomessa - maaseudun pienet koulut opettajien kuvaamina oppimis- ja kasvuympäristöinä” on vielä myynnissä. Tulisi kyllä vaatia jokaiselta päättäjältä sen opuksen tenttiminen ennen kuin näitä päästetään koulupäätöksiä tekemään.

Daniel L. Duke, Ed.D.
Curry School of Education, University of Virginia
Thomas DeRoberto MS.Ed.
Curry School of Education, University of Virginia
Sarah Trautvetter
School of Architecture, University of Virginia 2009
From Small to Large and Back
The arrival of the baby boomers in the 1950s generated an unprecedented demand for classrooms and the search for educational excellence led influential thinkers like Harvard’s James Bryant Conant to declare that high school enrollments needed to exceed a thousand students to support an honors track. America, after all, required more of the “best and the brightest” to win the Cold War. Small schools simply provided too few opportunities for gifted students.
Supporters of large schools got another boost in the 1960s as school districts were compelled to address desegregation. The larger the school, the more likely it would enroll a diverse student body. Small neighborhood schools began to disappear, in large measure because neighborhoods were slower to desegregate than school systems.
Fast-forward to the 21st century. Large schools no longer are regarded as the panacea for America’s educational challenges. Many of the problems of public education, from low student achievement to high dropout rates, are being traced to large schools, especially high schools. In 2005, the 25 largest public high schools in the United States ranged in enrollment from 4,378 (at Robinson Secondary School in Fairfax County, Virginia) to 5,299 (at Belmont High School in Los Angeles).
Doubts about the ability of large high schools to provide the caring and assistance needed to ensure a quality education for urban youth led the Bill and Melinda Gates
Foundation to initiate a massive program to support the downsizing of high schools. Aided by Gates money, a number of urban school systems, including New York City and Chicago, launched major campaigns to create smaller learning environments. The spread of charter schools and the proliferation of alternative schools and afternoon academies for students who failed to benefit from conventional school programs provided another springboard for downsizing.

Ei jättikouluja, joka lisää hallintokuluja hallitsemattomasti. Kunnon kouluruokaa eikä mitään suurlaitosmättöä. Oikeat kustannukset/oppilas esille joka koulun osalta, jotta nähdään kustannusten ero.

Kyllä näin saadaan lisää häiriintyjiä ja häirikköjä. Saadaan säästöillle todellakin käyttöä.

Jag förstår inte resonemanget med att sätta en direkt gräns vid ett antal elever. I allt måste man se till totalekonomiska lösningar, och det tycker jag man undgår från när man trots alla konstateranden fram och tillbaka sätter upp en minimigräns. Detta endast för en skola?

Kirkonmäelle niin paljon ruotsinkielisiä (kaksikielisiä) perheitä, että tarvii ehottomasti oman koulun.