EU-maaseutu rahat eivät kohdistu maaseudun yritystoimintaan ainakaan pienyrittäjän näkökulmasta. Parempi kohdentaminen, ei yleishyödyllisiin hankkeisiin tai seuroille.

Suhteellisen pienten demolaitoksiin vaativat investoinnit. Pienellä pääomalla toimivat yritykset saavat hyvin tukea EAKR:lta laboratorio-tason ja pilotoinnin suorittamisiin, mutta rahat eivät riitä demolaitoksiin etenkin prosessiteollisuudessa. Demolla pystytään osoittamaan, toimiiko idea isommassa mittakaavassa. Saadakseen rahat demoa varten, yrityksen olisi pystyttävä perustelemaan liiketoimisuunnitelmallaan ja pilottien tuloksella, että demolla on >50% kaupallisen menestymisen mahdollisuudet.

Maakunnan yritystoiminnan tukeminen ja mahdollisuudet kaipaavat investointeja TK toimintaan ja siihen pohjautuvaaan innovaatiojärjestelmään, joka mahdollistaa yritysten kasvun, kestävyyden ja uudistumisen. Yritysten ohjaamat investoinnit ohjaavat TK ja innovaatiojärjestelmää - rakennerahastopohjaiset investointi ja takuu sekä hybridi tuki-ja investointi voimauttaa elueen taloutta. Tästä mainioita esimerkkejä esim https://www.fi-compass.eu/ toiminnassa, jota suomi ei käytä aktiivisesti. Lisäksi OKM/TEM hallintojako ja säännöt haittaavat ohjelman toteuttamisen tavoitteita kuluvalla ohjelmakaudella.

Aluerakenne on suuri haaste Pohjois-Pohjanmaalla, kun Oulu keskuskaupunkinan edustaa n. 50 % koko maakunnan väestöstä ja muu 50 % muodostuu sirpaleisesta kuntarakenteesta. Muulla alueella kuin Oululla vähäisempi mahdollisuus tuottaa keskitettyä hanketoimintaa. Maakuntauudistus korostaa kaupunkien ja kuntien roolia, jolloin Oulun ulkopuolinen maakunta on epämääräinen joukko kuntia, joiden on vaikea löytää riittävää yhteistä agendaa elinvoiman kehittämisessä.

Työelämän muutos, työn jakaminen myös haja-alueelle

Stöd av språkliga minoriteter och samarbete mellan de nordiska länderna för olika målgrupper i behov av särskilt stöd

Uusien investointien käynnistyminen, yritysten välisen yhteistyön lisääminen.

Ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen tulisi saada tukea. Se on avainasemassa, kun tavoitellaan yrityksen kasvua ja kehittämistä.

Syrjäseutujen ongelmien ratkaisu tarvitsee selkeästi muuta Suomea korkeampia satsauksia (mm. tukitasot). Valtion oltava mukana syrjäseutujen isojen yrityshankkeiden rahoituksessa tarvittaessa.

Kansallisten yrityspalveluiden ja yritysten tarpeiden yhteensovittaminen alueellisten paikallisorganisaatioiden toimesta.