Pienten yritysten kehitys lähtee mukana olosta. Jos yritysrahoitusvaatimus on korkea, moni hyväkin idea hautautuu rahoituksen puutteeseen. Tätä taustaa vasten pitäisi tarjota muitakin osallistumisen vaihtoehtoja kuin riihikuiva raha.

1.Vahvempi yhteistyö ja verkostoituminen, siten että hankkeissa tapahtuva kehitystyö vaikuttaisi myös poliitikkojen tekemiin päätöksiin.
2. Hankkeissa kehitettyjen innovaatioiden valtakunnallinen näkyvyys tulisi olla parempi.
Hankkeiden ekonomista heterogeenisuutta tulisi lisätä, tukea myös pienten yritysten
kehittämistä ja kehittymistä
3. Innovaatiokeskusten erittäin byrokraattinen tapa tukea esim. uusien yritysten syntymistä, ei nähdä metsää puilta. Innovaatio/Uusyrityskeskusten hanketyöntekijöiltä puuttuu kokemusta, tarvelähtöinen, joustava osaaminen puutteellista.

Enemmän rahaa ketteriin kokeiluihin (esim. lump sum rahoituksella). Myös isoja merkittäviä hankkeita tarvitaan, joissa useamman vuoden kehitä - kokeile - opi -syklillä voidaan yhden hankkeen aikana jo muuttaa toimintaa.

Vaikka hankebyrokratiaa on karsittu, sitä on edelleen liikaa. Lisäksi rahoitussääntöjen tulkinnat yhä vaihtelevat alueiden välillä. Pieniäkin hankkeita pitää perustella rahoittajalle monin eri tavoin ja hankesuunnitelmaa viilata. Ei riitä, että yritykset ja partnerit ovat sitotuneet hankkeeseen ja hallinnoija pistää siihen omaa rahaansa. Sen soisi olevan riittävä merkki siitä, että toiminnalle on selvä tarve ja toimintasuunnitelma vastaa tavoitteisiin.

Yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn kehittäminen! Vain sen kautta kaikki muu kehittäminen ja paraneminen on taloudellisesti mahdollista.

Teollisuuden digitalisaatio olisi hyvä huomioida korkealla profiililla. Robotiikka, automatisaatio, Digital Twin ja VR teknologia teollisuudessa.

Hankkeissa tulee tehdä monialaista yhteistyötä myös taide-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Työhyvinvoinnin ja suomalaisten kunnon kohottamiseksi sekä yhteisöllisyyden säilyttämiseksi liikuntajärjestöt on aktivoitava mukaan.
Osallistamalla osaamista lisättävä nuorten kanssa toimivien kanssa kehittämällä toimintamuotoja, jotka alueellisesti vahvistavat oppilaitosten sekä taide-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimijoiden yhteistyötä ja mahdollisuuksia nuorten aktivisuuden lisäämiseksi erityisesti koulutuksen ja työelämän siirtymävaiheissa.

Myönteisempi suhtautuminen tutkimukseen, joka on ydin kehitettäessä uusia toimintamalleja, älykkäitä ja digitaalisia ratkaisuja, määritettäessä toiminnan kestävyyttä jne. Vähemmän byrokratiaa ja yhteiset pelisäännöt hankkeille.

Hankkeiden läpimenoa ei saisi arvioida tiukoilla raameilla, vaan sillä että hanke on alueelle tarpeellinen ja todellinen. Niin isot kuin pienet hankkeet tulisi rahoittaa. Vähemmän hankkeilla toimivien organisaatioiden hankkeita. Kunnille lisää mahdollisuuksia hakea rahoituksia.

Enemmän rahoitusta konkreettisen toimintaan tähtääviin hankkeisiin ja vähemmän professionaalisille hakijatahoille, joiden hankkeet jäävät toteutumattomien suunnitelmien tasolle, joita vieläpä ketjutetaan vuodesta toiseen, ohjelmakaudesta toiseen.