Tukea rohkeille (pienillekin) kokeiluille, jotka ehkä poikkeavat valtavirrasta: Uudenlaisia elinkeinoja, low-tech -ratkaisuja jne.

ESR -hankkeissa työllisyydenhoitoon keskittyvissä hankkeissa kehitetyt toimintamallit tulisivat jo hankeaikana olla automaattisesti sellaisia, jotka kelpaavat Aktiivimallin toimenpiteiksi, joihin osallistumalla ihminen osoittaa aktiivisuutensa. Lisäksi voisi olla joku hyvin yksinkertainen video Youtubessa, joka selittäisi hieman huonommin keskittyvällekin yksilölle miten EU-raha kiertää hänen elämänsä tueksi hankkeiden kautta.

Kytkekää ohjelmavalmistelu paremmin suoraan kuntien, seutujen ja yritysten tarpeisiin. Ylätasolla olevat, maailmaa syleilevät ja globaaleja trendejä mukailevat ohjelmat ovat kovin kaukana siitä, mitä alueilla todellisuudessa ajatellaan, tapahtuu ja mitä siellä tarvitaan. Mahdollistakaa konkreettinen tekeminen ja investoinnit sekä hankkeiden kytkentä yritysten ja elinkeinoelämän hyödyn saamiseen. Pyrkikää neuvottelevaan, opastavaan ja yhdessä suunnittelevaan otteeseen rahoittajien ja toimijoiden välillä. Nykyinen malli, jossa rakennetaan hallinnollisia muureja näiden väliin, on sekin kaukana tehokkaista ja järkevistä toimintamalleista. Aikaa ja resursseja palaa muodollisuuksiin ja byrokraattisiin järjettömyyksiin.

1) EU pidettävä ja kehitettävä kansainväliseksi globaaliksi toimijaksi Kiinan, Intian, Venäjän, Yhdysvaltojen, Britannian rinnalle, koska nyt hetann uutta maailmanjärjestystä kakulla tasoilla.
2) Luonnonvarojen globaali käyttö on saatava kestävälle tulevaisuuspolulle, joka tarkoittaa teknologista uudelleenorganisointia suunnittelusta toteutukseen. Tässä kokonaisuudessa aikaikkuna on suojautumassa. Jos maapallo käy elinkelvottomaksi, muulla ponnistelulla ei liene ihmiskunnalle suurtakaan merkitystä. Ei ole perustaltaan poliittinen kysymys, vaan välttämättömyys.
3) Tekoäly ja tulevaisuuden teknologiat edellyttävät sekä huomattavaa panostusta tieteen ja perustutkimuksen tekemiseen, että tulosten suoraan hyödyntämiseen päätännässä.

Painopiste aluekehitystyöhön, joka lähtee kunkin alueen todellisista tarpeista, sekä konkreettisiin toimenpiteisiin, jotka tukevat osaamisen kehittämistä, alueellista yhteistyötä ja yrittäjyyttä.

Panostuksia tekoäly- ja health-teknologioihin tulee vieläkin voimistaa.

Byrokratian vähentäminen. Hankehallinnossa työskentelevien henkilöiden minimointi. Hankkeilla vuodesta toiseen elätettävien organisaatioiden, konsulttien ja henkilöiden minimointi. Politiikan suosimien hanketehtaiden kuten esim. Itämeri-Instituutti ja niiden tehtailemien täysin irrallisten, päällekkäisten ja tarpeettomien hankkeiden rahoituksen minimointi. Sen sijaan rahojen keskittäminen oikeaan tekemiseen, jolle on alueella akuuttia tarvetta. Mieluummin isoja hankkeita, jotka voivat ketterästi reagoida ja jakaa rahaa tosiasiallisiin paikallisiin tarpeisiin ja paikalliseen tekemiseen. Pienissä hankkeissa resurssit menevät pääosin vain hankehallintoon ja palkkoihin. On omituista, että hankerahoja myönnetään organisaatioille, joilla ei ole välttämättä mitään substanssiosaamista aiheessa X ja sitten ne teetättävät substanssiosaamiseen X liittyvät työt X:n oikealla osaajaverkostolla, ottavat kuitenkin itselleen kaikki rahat ja lopuksi vielä vievät saamansa osaamisen mennessään muualle. Paikallinen X-osaajaverkosto ei lopulta hyödy mitään, mutta on siirtänyt oman osaamisensa ja ideansa toisella alueella vaikuttavan hanketehtaan käyttöön.

Kotoutumiseen panostaminen
Vajaakuntoisten nuorten koulutuksen ja työllisyyden lisääminen

Rakennerahastovarat ovat kehittämisrahoja, jotka tukevat paikallisista ja alueellisista mahdollisuuksista ja voimavaroista lähtevää kehittämistoimintaa, jossa on mahdollisuus myös tehdä riskejä sisältäviä kokeiluja. Kansallisia kehittämis- ja verkostohankkeita ainoastaan silloin, kun on osoitettavissa sen tuoma lisäarvo alueilla tehtävään kehittämistyöhön. Silloinkaan ei hallinnonalakohtaisia ohjelmia vaan hallinnonalat ylittävää toimintaa. Aluelähtöisessä toiminnassa enemmän maakuntarajat ylittävää hanketoimintaa sekä aluelähtöisiä verkostohankkeita jotka yhdistävät toimijoita useista maakunnista. Kansainvälisen yhteistyön ottaminen osaksi normaalia hanketoimintaa.

Yritysten täytyisi voida hyötyä hankkeista. Vain näin niitä saadaan aidosti osallistumaan ja kehittämään toimintaansa.
Kuntarahat ovat todella tiukassa joten ESR% väintään 80%.