Mielenterveys voimavarana ja esim sen miettimistä, voisiko keinoja vaikuttaa omaan mielenterveyteen viedä jo kouluun opiskelumateriaaliksi

Neuvolatoiminnan syventäminen ja laajentaminen: perheiden sekä lasten ja nuorten auttaminen ja ohjaaminen ajoissa oikealla, tarpeenmukaisella ja riittävällä (pitkäjänteisellä) tavalla.

Mielenterveys eli -sairaus on sairaus sairauksien joukossa. EI syrjinnälle ja kaltoinkohtelulle.

Mielenterveystaidot ovat psyykkistä pääomaa elämän muutostilanteissa. Jokaisella tulisi olla oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus oppia mielenterveystaitoja kuten tunne-, tietoisuus- ja vuorovaikutustaitoja. Julkisen sektorin tulisi panostaa nykyistä huomattavasti enemmän mielenterveyden edistämistyöhön ja ennaltaehkäisevään työhön poikkihallinnollisen yhteistyön sekä järjestöyhteistyön avulla. Mielenterveystaitojen oppiminen tulisi olla maksutonta ja se voisi tapahtua aikuisikäisen väestön osalta osana perusterveydenhuollon sekä työterveyshuollon toimintaa. Työantajien mielenterveystaitoihin olisi tarpeen panostaa, jotta uupumus- ja masennusperäistä työkyvyttömyyttä voitaisiin paremmin ennalta ehkäistä.

Ihmisen psykofyysisyyden huomioiminen nykyistä paremmin mm terveydenhuollon puolella. Päivystykseen osaavaa porukkaa, jotka todella ymmärtävät tämän seikan ja osaavat ohjata asiakkaan saman tien eteenpäin. Ei juoksuteta päivästä toiseen akuutissa, vaan nähdään se, että ihmisellä on joku hätä, kun hän fyysisten oireiden kanssa ravaa hakemassa apua tuloksetta. Vastuunoton korostus jokaiselle ammattilaiselle.

Kokemusasiantuntijat, vertaistuki ja päihde- ja mielenterveyssairauksista vielä kärsivät otetaan mukaan palvelujen suunnitteluun ja palvelujen kehitystyöhön. Kokemusasiantuntijoita, vertaistukea ja kolmannen sektorin yhdistyksiä on otettava jatkossa entistä enemmän mukaan ennalta ehkäisevään työhön sekä hoito- ja kuntoutustyön käytännön toteutukseen. Tiedottamista mielenterveys- ja päihdeasioista lisättävä.

Mielenterveydestä puhumisen avoimemmin yhteiskunnassa, sen korostaminen asiana jota tarvitsee hoitaa kuin muutakin terveyttä.

Yhteiskunnallisen päätöksenteon painopisteen muuttaminen talouden ensisijaisen painotuksen sijaan hyvää arkea tukevaksi. Ihmisten yhdenvertaisuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevat ratkaisut ovat myös talouden kannalta tehokkaita.

Erityislasten auttaminen oppimisen kanssa, yhä enemmän koulutusta erityisopetukseen.. vähävaraisten lapsiperheiden tukeminen, esim harrastuksissa, välineissä, harrastemaksuissa,,, vanhempien/vanhemman tukeminen kun lapset ovat pieniä, nopea puuttuminen sos.toimen taholta jos ilmenee ongelmia tai mieluuummin jo aiemmin ennaltaehkäisevänä, perheen ja lasten tukemisena.

Huomioidaan ihminen suhteessa ympäristöönsä kokonaisvaltaisesti (ei eroteta psykofyysissosiaalisuutta vaan nähdään ihminen kokonaisuutena, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen) Asennemuutos kaikissa toiminnoissa siis olennaista.
Arvokeskustelua on myös tärkeä käydä. Onko ihmisen kärsimyksellä liikeyritysten voiton tavoittelu ok vai otammeko esim. yhteisesti kansakuntana vastuun sairastuneista ja heidän omaistensa selviytymisestä.