Koulutus ja kehittäminen, joustavat ja ketterät toimintatavat, ihmisten johtaminen, työntekijöiden arvostus ja vastuunkanto - nämä kun saisi nostettua esiin. Toisaalta pärstäkertoimen mukainen suosiminen tai syrjiminen pitäisi kokonaan saada karsittua pois. (Tällä hetkellä kylmää, kuinka järjestelmää hyödynnettään juuri näillä perusteilla, vaikka kuinka vakuutellaan, että "ei ole mahdollista"!)

Julkishallinnon toimintaa on pyritty tehostamaan pitkään. Uuden julkisjohtamisen opin mukaisesti yksityisen sektorin toimintatapoja on tuotu erityisesti viimeisen 20 vuoden ajan valtionhallintoon. Monet näistä toimintamalleista ovat hyviä, vaikka toisaalta esimerkiksi nykyään julkishallinnon puolellakin kiinnostusta herättävät ja muodikkaat ketterät toimintatavat eivät sellaisenaan kaikkialle valtionhallintoon sovi. Suuri osa valtionhallinnossa työskentelevistä työskentelee sellaisissa asiantuntijatehtävissä, joissa tiedolla on erittäin korostunut rooli. Tehostamisen nimissä henkilöstö on vähentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi, mistä on monissa tilanteissa muodostunut vakava uhka sille, että virkamiesten aika riittäisi esimerkiksi visiointiin ja oman asiantuntijuuden vahvistamiseen. Tästä kärsivät myös proaktiivisuus ja osallistavuus. Lisäksi periaatteiden toteutuminen, kuten kansalaisten osallistumisen lisääminen, edellyttää kansalaisten kanssa käytävän vuorovaikutuksen ja sille varatun riittävän resurssoinnin lisäksi kulttuurin muuttumista. Tässä muutoksessa olennaista kuitenkin on, että käsitys julkisten asiantuntijaorganisaatioiden roolista yleistä hyvää luovina instituutioita palautettaisiin, ja luovuttaisiin ajatuksesta, että julkisen sektorin toimintaa voitaisiin tehostaa resursseja supistamalla, kuten markkinoilla.

Rakenteet pitäisi räjäyttää ja miettiä uudelta pohjalta. Miten paljon asioita tehdäänkään päällekkäin, osin eri tavalla ja osin samalla tavalla, samoja asioita selvitetään eri ministeriöissä ja hallinnonaloilla isolla rahalla konsulteilta jne. Osaamista, tietoa, jopa ihmisresursseja pitäisi pystyä hyödyntämään nykyistä paljon laaja-alaisemmin ja joustavammin. Hallinto on siiloutunut ja hierarkkinen. Koen, että ministeriö kyykyttää hallinonalaansa kuuluvia virastoja, vaikka ulospäin puhutaan "yhdessä tekemisestä". Käytännössä ohjaussuhde on yksisuuntainen. Asennemuutosta siis tarvitaan! Virastoilla on arvokasta tietoa ja kokemusta kansalaisten kanssa toimimisesta, ja ministeriöissä pitäisi nähdä tämä valtavana voimavarana. Ja sitten myös rekrytointiin pitää kiinnittää huomiota: otetaan uusiksi virkahenkilöiksi innostuneita, avoimia, empaattisia, vuorovaikutusta hakevia ihmisiä.

Osata valita oikeat henkilöt oikeaan asemaan. Esimiestason osaamisella on yllättävän suuri vaikutus kaikkeen alemmalla tasolla. Vaikutusmahdollisuuksia saa ja pitää olla eikä niihin saisi sisältyä mahdollisuutta tulla nolatuksi mikäli haluaa vaikuttaa tai kertoa mielipiteensä. Koska jonkun vähäpätöisen ja alemmalla tasolla työskentelevän ihmisen huomio voi olla tutkimisen tai kehittämisen arvoinen seikka.

Johtamista tulee kehittää. Johtamisen tulee perustua lopputulosta kuvaaviin tavoitteisiin, välineellisten tavoitteiden sijaan. Siten aukeaa tilaa myös yhteistyölle ja päästään pois siiloista.

Johtamisen muutos oppivien asiantuntijaorganisaatioiden valmentavaan johtamiseen; organisaatio- ja toimintakulttuurin muutos hyväksymään kokeilun, riskit ja virheet välttämättömänä edellytyksenä oppimiselle; aito vuorovaikutus asiantuntijatasolla hallinnonalojen sisällä ja koko valtionhallinnon läpileikaten.

Ihmisiä, hallintovirkamiehiä tulee vaihtaa. Vanhat jäärät pois, uudet rohkeat virkamiehet esiin!

Vähemmän johtajia, enemmän tekijöitä, enemmän todellista yhteistyötä ja aikaa asioiden tekemiseen hyvin. Ihmiset eivvät ole koneita, liiallinen tehokkuusajattelu on jo ajamassa ihmisiä ennenaikaiselle eläkkeelle. Asioiden tekeminen hyvin ottaa oman aikansa, mutta palkitsee pitkässä juoksussa.

Henkilköstöjohtaminen on avainsana. Monessa hallinnossa ns. pikkupomot eivät osaa haenkilöstöhallintoa ja vanhat johtajat kaavoihin kangistuneita, joten siihen olisi saatava muutosta.

Vanhat jäärät pois johtotehtävistä, ihmislähtöisempää johtamista tilalle.