Poliittista ohjausta ei tule ainakaan lisätä.

Käytäntöjen yhtenäistäminen on tärkeää. Tarvitaan monipuolista yhteistyötä järjestökentän kanssa ja palvelun käyttäjien mukaanottamista (digi)palveluiden käytön kehittämiseen. Ja selkeää viestintää hallinnon toiminnasta (sekään ei aina kyllä riitä...).

Tieto-taito ajan tasalla. Byrokratiaa vähemmän

Avoimesti arvioida mikä on palvelujentarve, miten palvelut tuotetaan kestävästi ja tehokkaasti sekä saattaa ne yhdenvertaisesti tarvitsevien saataville.

Strategiat - konkreettiset, julkiset ja mitattavat tavoitteet ja toimenpiteet - resurssien kohdentaminen ja tulosten laadukas, ihmiskeskeinen (asiakaskeskeinen) arviointi. Mitä tärkeämpi asia, sen tarkempi syyni (esim. lastensuojelu). Tämän tulisi olla päämäärä.

Vanhojen/nykyisten johtajien siityminen toisiin tehtäviin-> asiantuntijoiksi - ainakin muutamaksi vuodeksi.

Byrokratian aito vähentäminen, tietojärjestelmien parempi hyötykäyttö.

Vielä hallinnossa on henkilöitä ja tahoja, jotka eivät siedä sitä, että heidän valitsemansa toimintamalli kyseenalaistetaan. Avoin keskustelu on hyvä työkalu, jos se saadaan käytännössä myös toimimaan.

On aika siirtää painotus visio- ja strategiatasolta käytännön toteutukseen ja toimintojen vakiinnuttamiseen. Tällä hetkellä Suomessa eletään aika moista kehittämishankeajattelun kultakautta, mikä valitettavasti ei ole mahdollistanut sen seuraamista, onko jo tehdyistä uudistuksista ollut käytännössä mitään hyötyä. Vaikuttavuuden seurantaa tulisi lisätä paljon.

Nyt tehdään samoja asioita eri virastoissa olemassa olevaa tieto ei voi hyödyntää vaan saman asia etsimiseen joutuu käyttämään aikaa usein ulkopuolisesta ja maksullisesta lähteestä. Hallinnossa pitäisi luopumaan omien tai omien intressiryhmien etujen ajamisesta ja pyrkiä avoimuuteen ja välittömyyteen. Taloudesta pitää pitää huoli euro pitää sijoittaa siten, että se tuottaa joko osaamista, lisäntyvää hyvinvointia, tuottavaa perustutkimusta, kaupallisia innovaatioita, yrittämistä.