Joustavuutta ja edistää yhteistyötä yli organisaatio rajojen.

Hallinnon pitäisi toimia yhtenäisenä hallintorajat ylittäen pyrkien oikeudenmukaisuuteen ja hyvään vastuun kantavaan hallintoon. Hallinto on yleensä Suomessa hyvässä kunnossa, työntekijät tietävät vastuunsa. Poliittinen päätöksenteko kuitenkin asettaa siihen omat haasteensa: hallitusohjelmat vaihtuvat tiheään ja kunnissa poliittinen valtataistelu luo oman maailmansa, josta viime aikoina on nähty paljon mm. kunnanjohtajien erottamisina. Työnjako virkamiesten ja poliitikkojen välillä pitäisi olla selkeä.

Julkisen hallinnon rakenteita pitäisi edelleen yhdistää. Prosessit pitäisi saada läpinäkyvämmäksi eli niitä ei ole useinkaan kirjattu tarkasti, jos vertaa käytännön toimintaa ja kirjattuja ohjeita, koska ohjeet vanhentuvat ja niitä ei osata päivittää riittävän usein. Toimintakulttuurit ovat edelleen erilaisia ja "toimii yhdessä" periaate ei siksi voi täysin toteutua.

Viestinnän tulee olla näkyvää ja selkokielistä. Sosiaalietuuksien uudistuksen tulee selkeyttää tukiviidakkoa, ja työnteon tulee aina olla kannattavaa/kannustavaa. Kansalaisilta voisi kysyä ideoita erilaisten toimintojen/palvelujen/käytäntöjen selkeyttämiseen. Opetushallinnon, työhallinnon ja elinkeinohallinnon/yrittäjyyden yhteistyötä voisi syventää. Kunkin hallinnonalan lait ja asetukset voisi katsoa läpi ja mahdollisesti päivittää jos on tarpeen.

Pitäisi hypätä aitoon digitalisaatioon. Maailmaan jossa kaikesta toiminnasta jää sähköinen jäli. Maailmaan, jossa toiminta on hajautettua ja päätöksenteko ja vastuu delegoitu mahdollisimmamn lähelle ihmistä. Maailmaan, jossa tietoa käsitellään automaattisesti. Maailmaan, jossa tietopääoma on valjastettu tehokkaasti ihmisten hyvinvoinnin tueksi. Maailmaan, jossa hierarakiset viranomaisrakenteet ovat toisarvoisia tai lähes merkityksettömiä.

Olisi ajateltava kaikkia vähänkin suurempia asioita pitkällä aikavälillä, että ei taas muutaman vuoden päästä oltaisi esim. siinä tilanteessa, että joudutaan uusimaan ohjelmistoja. Johtamiskulttuurissa olisi hyvä painottaa työntekoa tukevaa kulttuuria eikä pelkästään ylhäältä sanelemista ja muistettava se, että mutkia ei oiota; jos esimerkiksi jonkun henkilön työtehtävät muuttuvat, siitä olisi keskusteltava ensin henkilökohtaisesti hänen kanssaan ja sitten vasta ilmoitettava asia muille yksikön jäsenille. Muuten muutoksen kohteena oleva henkilö voi tuntea itsensä loukkaantuneeksi, koska hänelle ilmoitetaan vasta samalla kuin muille, joita asia ei varsinaisesti koske.

Liikaa hierarkisia tasoja. Päätöksentekoa pitää nopeuttaa, maailma muuttuu nopeasti mutta meillä päätöksen tekeminen kestää luvattoman kauan.

Hallinnon eri osien yhteistoimintaa pitää kehittää helpommaksi ja vaivattomaksi, jotta se toteutuu. Turhat ulkopuoliset konsultoinnit ja ylimääräiset erityisavustajat pitää poistaa ja turvautua organisaation asiantuntijoihin, jotka hankkivat tarvittavat ulkopuoliset asiantuntijalausunnot omien lausuntojensa tueksi. Toimintakulttuurin tulisi olla avointa, nyt toiminta perustuu toisen silmäkuopasta ponnistamiseen ja omien etujen (äänien kalastelu) ajamiseen. Turhat päällekkisyydet tulee poistaa ja selkiyttää vastuunjako yli hallinnonrajojen ulottuvissa ratkaisuissa.

Poikkihallinnollinen yhteistyö tulisi olla jokaisen hallinnonalan velvoite. Tätä voisi tukea esim. yhteisellä budjetoinnilla. Usein esim. syrjäytynyt/syrjäytymisvaarassa oleva henkilö tarvitsee palveluita samanaikaisesti usealta eri hallinnonalalta. Yhteiset tietojärjestelmät auttaisivat myös yhteistä kehittämistä.

Johtamiskoulutusta myös muille kuin ylimmille johtajille. Tietoperustaisuus. Työkierron lisääminen. Henkilöstön innovatiivisuutta ja vastuunottoa tukevia palkitsemismalleja. Parempaa koordinaatiota siihen, miten valtio jakaa rahoja tukina / avustuksina ja mitä niillä on saatu. "Konsulttidemokratian" kriittinen tarkastelu - kuinka paljon kannattaa ulkoistaa konksutti