Kuunnellaan ja arvostetaan jokaisen osaamista ja ehdotuksia yli ammattirajojen.

Joustavuutta ja luottamusta lisää. Kohtuulliset vaatimukset hallinnolle. Resurssit ja työ sopusoinnussa.

On lakattava ajamasta vain omaa etua, oman ryhmän, yksikön, viraston, ministeriön, maan. Erilaisuutta on arvostettava ja kaikkien panosta on kunnioitettava. Keskinäistä luottamusta on kasvatettava. On tultava ulos omista poteroista pelkäämättä, että vanhasta poikkeaminen vie turvan. Muutos pelottaa, joten tähän muutoksen pelkoon on vastattava. Jos ja kun on muututtava ja uudistuttava, on taattava ihmisten voimavarat ja kaikkien osallisuus.

Kaikilla kansalaisilla tulee olla mahdollisuus osallistua. Päätöksenteon on perustuttava tutkittuun tietoon. Tiedon epävarmuus on tunnistettava ja tunnustettava.

Avoin keskustelu, kouluttaminen, esimerkin näyttäminen, muutosjohtaminen (maaliin asti), päällekkäisyyksien ja "näin on aina tehty" ajattelusta luopuminen, joustavuuden lisääminen.

Tarvitaan vuoropuhelua sidosryhmien kanssa tarpeista ja miksi hallinto on olemassa.

Yksi valtio, yksi toimintatapa, nykyisin virastot ovat kuin valtioita valtioissa, ja useissa johto on esteenä kehittämiselle, muutos syntyy vain pienessä aikaikkunassa johdon vaihtuessa, muuten pyritään vain säilyttämään.

Hallinto pyrkii lisäämään vuorovaikutusta yksityisten toimijoiden kanssa kehitysprojekteissa, ei niinkään suorien palveluostojen kautta vaan yhteiskehittämisenä, jossa opitaan yhdessä ja luodaan jotain täysin uutta rohkeasti.

Digitalisaatioon ja tiedon helppoon saavutettavuuteen on panostettava. Hallinnon tulee olla mukautuva ja saavutettavissa kaikille. Vanhanaikaiset hierarkiset rakenteet ja epätasa-arvoiset valtarakenteet on poistettava.

Jäykästä byrokratiasta joustavaan ja tilannesidonnaiseen toimintatapaan. Prosessien nopeuttaminen palvelisi tätä tavoitetta. Myös digitalisaation hyödyntäminen koronakriisin jälkeenkin yhtenä kanavana. Johtamisportaiden niukentaminen voisi myös edistää julkisen hallinnon toimintaa ja jouhevoittaa päätöksentekoa.