En svår fråga, eftersom en stor del av medborgarna inte har tillräckligt med fakta om klimatförändringen. Någon form av "klimatråd" kunde fungera. Efter att klimatlagen är färdig bör den brytas ner i klartext och det bör kommuniceras klart och tydligt vilka åtgärder som är de mest effektiva på lång sikt. Även kommunerna och städerna kunde ta mera ansvar i detta och engagera invånarna.

Pitää voida osallistua valtakunnallisesti ja paikallisesti. Ilmastolakia tullaan toteuttamaan paikallisesti, joten paikallinen osallistuminen myös on tärkeää. Kirjallisen mielipiteenilmaisun mahdollisuus on erinomainen, mutta joidenkin ihmisten voi olla helpompi osallistua ja vaikuttaa muilla keinoin, esim. verkossa tai fyysisesti järjestetyssä tilaisuudessa.

Kansalaisten osallistuminen ja vaikutusten arviointi ovat mahdollisuuksia tuoda eri vaikutuksia ja toimien riittävyyttä esiin. Mutta paras tieteellinen tieto on kaiken perusta.

Digitaalinen alusta, jottei ole tiettyyn paikkaan sidottu. Toki kaikkien eivät pysty digitaalisesti tutustumaan niin heille tulisi olla toinen mahdollisuus esim.kirjastot.

Kansalaisten tulee saada puolueetonta tietoa ilmastotavoitteiden toimenpiteistä ja niiden perusteista. Tiedota tuottaa tällä hetkellä monet energiateollisuuden rahoittamat tutkimustahot ja konsulttiyhtiöt. Päätökset sujuvat parhaiten, jos kansalaiset voivat luottaa siihen, että päätökset perustuvat puolueettomasti tuktittuun tieteelliseen tietoon, ei valeuutisiin tai konsulttidemokratiaan. Verkkotiedottaminen, kansalaisraadit ja kyselyt sekä kirjallisen palautteen asiallinen käsittely ovat hyviä keinoja lisätä kansalaisluottamusta valeuutisten keskellä.

Nettikyselyin ja myös live-kuulemisina, joissa esitellään suunnitelmien perustelut ja saadaan niitä kyseenalaistaa tai täydentää. Kansalaisjärjestöjen edustus olisi hyvä olla valmisteluryhmässä (esim luonnonsuojelujärjestöt)

On hyvä ajatus, että ihmiset pääsevät itse vaikuttamaan suunnitelmiin, sillä se mahdollisesti helpottaa niihin sitoutumista. On kuitenkin vaarana, että kansalaisten mielipiteet eivät ole linjassa ilmastotavoitteiden saavuttamisen kanssa, joten tieteellisen tiedon tulisi ensisijaisesti ohjata päätöksentekoa.

Kansalaisilla tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa ilmastosuunnitelmiin ja niiden toteutukseen eri kanavissa, jotta kansalaisten näkökulmat tulevat oikeasti kuulluksi.Samalla tulee varmistaa yhdenvertaisuus ja esteettömyys näissä mahdollisuuksissa. Keskeistä on päätöksenteon avoimuus ja läpinäkyvyys. Samalla tulee tiedostaa, että päätöksenteossa ilmaston suhteen tulee ensisijaisesti pohjata tieteelliseen tietoon. Tämä ei kuitenkaan poista sitä, etteikö myös kansalaisia tulisi kuulla.

Suurelle yleisölle on varmasti vierasta edelleen, että voisi osallistua lainsäädäntötyöhön. Lisää tiedotusta yleisimmissä lehdissä ja YLEllä tarpeen näistä mahdollisuuksista. Lisäksi voisi isoimpia järjestöjä vinkata suoralla sähköpostilla. Ympäristöasioissa etenkin ympäristö-järjestöt. Jos pitää itse löytää nämä mahdollisuudet niin jää kyllä löytämättä/käyttämättä monilta, vaikka netissä surffailisikin. Tämä koskee kaikkia muitakin laki-hankkeita.

Kansalaiselle pitää mahdollistaa osallisuuden kokemus, sekä vaikuttamisen mahdollisuus henkilökohtaisilla toimilla ja vaikuttavuuden mittaamisella. Hiilensidontaan ja nielujen vahvistamiseen kehittyvien sovellusten, kiertotalouden periaatteiden mukaisiin keinoihin ja toimiin suunnattavalla tuella. Politiikan merkitys kokonaiskuvassa ja eri keinojen käyttöön otossa on ensisijainen ohjaava toimi, jolla tämä mahdollistetaan.