Suunnitelmien tulisi olla avoimesti verkossa, jossa niitä pystyisi kommentoimaan. Suunnitelmat tulisi esittää selkeästi, mielellään myös visuaalisessa muodossa. Erityisesti niitä ryhmiä, joihin toimet osuvat erityisesti, tulisi kuunnella.

Suunnitelmien täytyy pohjautua ensisijaisesti tieteelliseen tietoon, mutta on hyvä kuulla ainakin sellaisia osapuolia, joille muutokset saattavat aiheuttaa vaikeuksia jotta löydettäisiin sosiaalisesti oikeudenmukaisia ratkaisuja. Suunnitelmien ja tiedon niiden etenemisestä olisi myös hyvä olla helposti saatavilla ja helposti ymmärrettävää. Mieluusti myös olisi avattu, millaisen tiedon pohjalta näihin ratkaisuihin on päädytty.

Erityisesti nuorten tulisi tulla kuulluksi ilmastolain toteutukseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi saamelaisten oikeudet tulee turvata. Kansalaisten tulisi saada äänensä kuuluviin, jotta epäkohdat sekä myös vastustus tulisi huomioiduksi, ja reilu siirtymä voidaan paremmin mahdollistaa. Digitaalisesti tai esimerkiksi Zoom keskustelussa.

Kyselyjen kautta niin, että annetaan selkeitä vaihtoehtoja, jotka ovat parhaaseen saatavilla olevaan tieteelliseen tietoon perustuvia.

Selkeällä kielellä sekä selkokielellä ilmaistun tieteellisen tiedon pohjalta, saavutettavalla tavalla, kuten digitaalisesti.

Eri ihmisryhmien, kuten lasten ja nuorten, vammaisten henkilöiden ja alkuperäiskansa saamelaisten, osallistumismahdollisuuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota ja heidän mahdollisuutensa vaikuttaa toimenpiteisiin tulee varmistaa sukupuolten tasa-arvo kaikessa osallistumisessa huomioiden. Erityisesti yksilöt ja ryhmät, joiden elämään ilmastokriisi ja ilmastotoimet vaikuttavat merkittävällä tavalla, tulee ottaa mukaan ilmastotoimien suunnitteluun, toimeenpanoon, seurantaan ja arviointiin. Ymmärrettävää ja saavutettavaa tiedonsaantia ilmastoasioista tulee edistää, jotta kansalaiset voivat vaikuttaa ilmastotoimiin.

Ilmastotoimissa on huolehdittava tehokkaista oikeussuojakeinoista ja varmistettava kansalaisten pääsy muutoksenhakuun ja korvauksiin, mikäli loukkauksia tapahtuu. Ilmastolaissa on säädettävä muutoksenhausta selkeästi ja nimenomaisesti laissa, jotta yksilöt ja yhteisöt tietävät oikeuksistaan ja heidän oikeusturvansa on taattu. Uuteen ilmastolakiin tulee sisällyttää valitusoikeus, jotta perustuslailliset oikeudet tulevat täysimääräisesti toimeenpannuksi. Myös joukkokanteen tulee olla mahdollinen, sillä ilmastonmuutos uhkaa koko yhteiskuntaa. Loukkauksia kokeneille tarjottavan oikeussuojan tulee olla kattava ja sen tulee sisältää takeet toistumattomuudesta sekä oikeuden korvauksiin.

Kansalaisilla tulee olla oikeus tutustua ilmastosuunnitelmien luonnoksiin, käytettyihin taustaoletuksiin ja niiden perusteluihin sekä käytettyyn dataan ja datan alkuperään.

Niin ikään kansalaisilla tulee olla mahdollisuus esittää mielipiteensä kirjallisesti ja saada selonteko siitä, miten kansalaisten esittämät mielipiteet on huomioitu valmiiden suunnitelmien laadinnassa.

Kansalaisilla tulisi olla oikeus tutustua myös ilmastovuosikertomuksen taustaoletuksiin ja käytettyyn dataan, joiden pohjalta politiikkatoimien vaikuttavuutta on arvioitu.

Ja ennen kaikkea: Kansalaisilla tulisi olla oikeus ja mahdollisuus vaatia näyttöjä toimista, joilla ilmastolain päästövähennystavoitteet ja niitä toteuttavien ilmastosuunnitelmien tavoitteet on mahdollista toteuttaa. Ilmastolain uudistamisen yhteydessä kansalaisten oikeusturvaa tulisikin parantaa, ilmastolain muutoksenhakukeinoja parantamalla, sillä nykyisessä ilmastolaissa oikeusturvakeinoja ei juuri ole. Uudistetun ilmastolain tulisi säätää muutoksenhausta ja valvontaviranomaisista, jotta kansalaiset voivat ymmärtää oikeutensa ja niiden rajat.

Lähtökohtaisesti kaikki online-kanavat täytyy ottaa käyttöön ideoiden keräämiseksi. Kansalaisten tulisi voida osallistua tuoden tieteellisiä lähteitä osaksi keskustelua. Myös havaintoja ja todistusaineistoa esim. päästöjä lisäävästä maankäytöstä tulisi voida lähettää. Whistleblower-mallin mukaisesti tulisi taata lähdesuoja, jos tuo esiin merkittäviä mutta kenties piilotettuja päästöjen lähteitä esim. yritystoiminnassa.
Lisäksi täytyisi olla mahdollista ilmaista graafisia malleja hyödyntäen millainen olisi esim. tuleva energia- ja liikennejärjestelmä (esim. montako tuulivoimalaa, paljonko aurinkovoimaa, paljonko autoliikennettä jne). Ilmastopäästömallinnuksia esim. ruokavalioista tulisi voida lisätä, jolloin kansalainen voisi vetää nykytilan ruokapalkkeja toivomaansa tilaan ja asettaa esim. maksimirajan lihantuotannolle tms.

Palveluja tarvitaan kirjallisen ohella myös suullisesti, jos henkilöillä ei ole esimerkiksi sopivia laitteita osallistua palveluihin. Lisäksi erilaisia ideapajoja rakentavassa hengessä kunnallistasolla tarvitaan.