Kansalaisten tiedot ja käsitykset ilmastonmuutoksesta ovat usein puutteelliset ja SoMe-kanavien algoritmien polarisoimat ja värittämät eli kantaa voidaan ottaa omasta kuplasta käsin - tieteelliseen faktaan pohjautuen. Eli kannanoton pitäisi perustua yhteisesti hyväksyttyyn faktaan. Ja myös kansalaisten pitäisi perustella omat kannanottonsa mahdollisimman hyvin.

Kaikessa ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa on noudatettava asianosaisten oikeutta informaatioon ja osallistumiseen. Näin ollen kansalaisten osallistuminen ja julkiset kuulemiset tulee sisällyttää ilmastolakiin. Erityisesti yksilöt ja ryhmät, joiden elämään ilmastokriisi ja ilmastotoimet vai-kuttavat eniten, tulee ottaa mukaan ilmastotoimien suunnitteluun, toimeenpanoon, seurantaan ja arviointiin.

Konkreettisesti kansalaisia ja ihmisryhmiä voitaisiin osallistaa esimerkiksi erilaisten paneelien ja säännöllisten kyselyiden avulla. Esimerkiksi nuorille voitaisiin luoda oma ryhmä nuorten ilmastovaikuttamiselle, kuten Agenda2030:n osalta on tehty.

On tärkeää, että ilmastonmuutoksen hillinnässä otetaan huomioon yksilöiden toimet ja toisaalta yhteiskunnan ja tuotannon rakenteet. Yksilöiden toimien näkökulmasta on tärkeää, että rakenteet helpottavat ja tekevät houkuttelevammaksi yksilötason muutokset. Kansalaisten tulisi voida esittää näkemyksensä siitä, mitkä ovat keskeiset rakenteet, jotka auttaisivat heitä muuttamaan elämäntapansa vähähiiliseksi. Meillä tulee olla vahvat tavoitteet ja vahva ilmastolaki, johon nämä tavoitteet on kirjattu sitovasti. Kansalaisten tulee voida nähdä itsensä osana tavoitteiden toteuttamista ja ratkaisua. Kansalaisilta tulee kerätä näkemyksiä siitä, mitä muutoksia esimerkiksi yhteiskunnassa, kunnissa ja yrityksissä tulisi tehdä, jotta kansalaisten olisi omalta osaltaan helpompaa puolittaa päästönsä 2030 mennessä (kuten on asetettu tavoitteeksi KAISU:ssa). Vaikuttaminen esimerkiksi kansalaisjärjestöjen kautta voi olla tehokas keino tuoda viestiä kansalaisten näkemyksistä.

Kansalaisten tuli saada jotakin kanavaa pitkin vaikuttaa päätöksentekoon.
Päätöksenteon tukena täytyisi aina olla tieteellinen näyttö, ja mediankin luomat liioitellut uhkakuvat tulisi karsia pois ennen päätöksentekoa.

Ilmastolain muutoksenhakukeinoja pitäisi parantaa. Nykyisessä ilmastolaissa oikeusturvakeinoja ei juuri ole. Olisi hyvä, jos laissa olisi esimerkiksi mahdollisuus vaatia näyttöä sellaisista toimista, joilla ilmastosuunitelmien tavoitteet on realistisesti mahdollista saavuttaa.

Ilmastosuunnitelmien pitää perustua tutkittuun tietoon. Toimet pitää aloittaa ylätasolta (esim. turvetuotannon tuen lopettaminen välittömästi), ja kohdistaa ensisijaisesti niin, että kansalaiset voivat itse vaikuttaa, paljonko toimet omaan elämään vaikuttavat kustannuksina (esim. lentoveron käyttöönotto) - tällöin kansalaiset kokevat toimet oikeudenmukaisina, ja huoli arjen hankaloitumisesta hälvenee.

Eri ihmisryhmien, kuten lasten ja nuorten, vammaisten henkilöiden ja alkuperäiskansa saamelaisten, osallistumismahdollisuuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota ja heidän mahdollisuutensa vaikuttaa toimenpiteisiin tulee varmistaa sukupuolten tasa-arvo kaikessa osallistumisessa huomioiden. Erityisesti yksilöt ja ryhmät, joiden elämään ilmastokriisi ja ilmastotoimet vaikuttavat merkittävällä tavalla, tulee ottaa mukaan ilmastotoimien suunnitteluun, toimeenpanoon, seurantaan ja arviointiin. Ymmärrettävää ja saavutettavaa tiedonsaantia ilmastoasioista tulee edistää, jotta kansalaiset voivat vaikuttaa ilmastotoimiin.

Ilmastotoimissa on huolehdittava tehokkaista oikeussuojakeinoista ja varmistettava kansalaisten pääsy muutoksenhakuun ja korvauksiin, mikäli loukkauksia tapahtuu. Ilmastolaissa on säädettävä muutoksenhausta selkeästi ja nimenomaisesti laissa, jotta yksilöt ja yhteisöt tietävät oikeuksistaan ja heidän oikeusturvansa on taattu. Uuteen ilmastolakiin tulee sisällyttää valitusoikeus, jotta perustuslailliset oikeudet tulevat täysimääräisesti toimeenpannuksi. Myös joukkokanteen tulee olla mahdollinen, sillä ilmastonmuutos uhkaa koko yhteiskuntaa. Loukkauksia kokeneille tarjottavan oikeussuojan tulee olla kattava ja sen tulee sisältää takeet toistumattomuudesta sekä oikeuden korvauksiin.

Tiedottaminen verkossa, kylliksi aikaa vastata. Selkeys edellä, myös visuaaliset viestit( kuva, sarjakuva,video) tärkeitä, jotta ymmärrettävyys lisääntyy. Keskeistä on saada suurta yleisöä ” hereille”m koska laki toteutuessaan vaikuttaa jokaisen elämään.

Ilmastopäätöksillä on kiire: laivan upotessa ei voida joka matkustajan mielipiteitä ottaa huomioon.
lmastopäätökset pitää tehdä parhaan olemassaolevan tieteellisen tiedon perusteella, ei kansalaisten mielipiteiden perusteella. Ilmastoasiat eivät ole mielipide asia. Koska kotitalouksien osuus hiilidioksidipäästöistä on 68% on kuitenkin tärkeää saada kansalaiset mukaan talkoisiin. Mutta kuten talkoissakin, täytyy talkoolaisten ensin saada ohjeet ja sitten vasta ruveta hommiin.

Kaikki ilmastopoliittiset linjaukset tai muuten ilmastoon merkittävästi vaikuttavat päätökset voisivat olla vähintäänkin jossain valtion verkkopalvelussa helposti nähtävillä ja kommentoitavissa ilman mitään rekisteröimisiä ja sisäänkirjautumisia. Kaikki kommentit tulisi myös näyttää julkisesti muillekin. Lisäksi kerran vuodessa voitaisiin koostaa satunnaisesti valituista kansalaisista kansankokous/kansalaisfoorumi, joka kuuntelisi asiantuntijoita ja tekisi johtopäätöksiä heidän lausuntojensa perusteella. Vastaavaa on käytetty mm. Irlannissa aborttilain päätöksissä (citizens' assembly).