Kolmannen sektorin Kulttuuri, nuoriso- ja liikunta osaamisen hyödyntäminen työllistämisessä ja osaamisen lisäämisessä sekä suomalaisten terveyden edistämisessä ja työssäjaksamisessa. Nuorten innovaatiot mukaan. Alueelliset ja paikalliset hankkeet.

Kunnat ja yrittäjät voisivat hakea rahoitusta uusiin toimintamalleihin, joilla saataisiin kuntiin uusia asukkaita/työvoimaa. Yritykset ovat valmiita kouluttamaan, mikäli hyviä työntekijöitä löytyy ja sitoutuu alueelle.

Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen. Osaavan työvoiman puutteesta kärsivien alojen houkuttelevuuden lisääminen. Kädentaitaja ja työntekijätason ammattien arvostuksen nosto.

Elämässä yleensä ja koulutuksessa on korostettava omien valintojen ja asenteiden merkitystä onnistumiselle ja pärjäämiselle. Omavastuu!

Työ nähdään yhä perinteisenä, vanhan maailman mallilla: käyt koulun, menet töihin työpaikkaan x ja teet siellä työtäsi (joka ei koskaan muutu) eläkkeelle asti.

Työn perässä muuttaminen pitäisi tehdä helpommaksi. Maahanmuuttajien kotouttamiseen ja heidän osaamisensa kartoittamiseen ja jatkokoulutukseen panostettava enemmän. Tämä korostuu varsinkin pääkaupunkiseudulla ja isoissa kaupungeissa.

Pääkaupunkiseudun koulutetut ammattilaiset pitäisi saada muuttamaan työn perässä pks:n ulkopuolelle, kannustinten kehittäminen siihen. Jos muuttokunnasta löytyy palvelut (kaupat, terveydenhuolto, oppilaitokset, pankki, julkisen liikenteen yhteydet yms.) sekä positiivista pöhinää, niin muuttaminen kiinnostaa enemmän.

Työvoiman saatavuus ongelmana mm. päivähoidossa ja siivouksessa johtuen alalla maksettavista alhaisista palkoista ja siitä että matkailu vie työntekijät Lapissa paremmilla palkoilla. Mutta voiko tähän vaikuttaa rakennerahastolla, sitä en tiedä?

Arjen hallinnan edistäminen kokonaisuudessaan; viisaat valinnat.

Yritysten rekrytointiongelmiin tulisi saada käyttöön virtaviivainen - ei byrokraattinen ratkaisu, jossa koulutuksiin saataisiin mukaan myös muita kuin työttömiä työnhakijoita.