Perheellisten ja erityisesti äitien työmahdollisuuksien laajentaminen työelämän joustavia ratkaisuja kehittämällä

Puutteellinen osaamisen kehittämisen johtaminen

Työllistymiseen ja oppimiseen liittyvän kehittämistoiminnan näkyväksi tekeminen. Tällä hetkellä vielä varsin puutteellista. Vaatii rahoitusinstrumentin hallinnoijalta tajua, että mm.valtakunnan tason politiikkatavoitteiden toimeenpano edellyttää paitsi uusia toimintamuotoja kokeilevaa hanketoimintaa, myös asianmukaista seurantaa ja arviointitutkimusta. Tällä hetkellä kehittämistoiminnan ja kokeilujen tulokset eivät tule tarpeeksi esille, eikä toiminta tulosten osalta läpinäkyvää. Keskitytään liikaa suoritteisiin, nuppilukuihin ja toimenpiteisiin, ei esimerkiksi itse vaikutuksiin.

Arvostusksen ja motiivin lisääminen työtekoon.

Koulutuksen pitää tuottaa sellaista osaamista, että sillä voidaan ratkoa ongelmia jokapäiväisissä työtehtävissä. Kyse ei siis olla yksittäisissä taidoissa vaan osaamista jossa taidot yhdistyvät tilannetajuun. Tämän tyyppistä ratkaisukeskeistä oppimista ja sen vaatimia oppimisympäristöjä voitaisiin kehitellä rakennerahastovaroin.

Yritysten vanhakantainen rekrytointipolitiikka. Osaamista ei tunnisteta toiminnan vaatimusten mukaan vaan perinteisesti ja tutkintopainotteisesti. Nykyinen työelämän murros kuitenkin vaatisi monipuolista osaamista kuten teknisen osaamisen, sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen yhdistelmiä.

Yritysten aito osallistuminen koulutusyhteistyöhön. Koulutusmahdollisuuksien hyödyntämisen tietouden lisääminen yrityksissä.

Asiantuntijatöiden vähäisyys sekä koulutusmahdollisuuksien vähentyminen muualla kuin maakuntakeskuksissa. Näitä tulisi jakaa tasaisemmin valtakunnan ja maakunnan tasolla.

Dynaamisemmaksi muuttuvan työelämän ja staattisen työvoima- ja sosiaalipolitiikan yhteensovittaminen.

Henkilöstön osaamisen ylläpitäminen yritysten vastuulle ja panostaminen henkilöstön koulutukseen.