Toimenpiteet ovat kokonaisuudessaan kannatettavia. Erityisesti kulttuuriperinnön sisällyttäminen osaksi eri sektoreiden ja organisaatioiden strategioita ja ohjelmia sekä yhteistyön lisääminen viranomaisten ja sidosryhmien kesken tukevat kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteita eri hallinnonalojen pysyvästä yhteistyöstä.
Samoin kulttuurialan tutkimus-, tilasto- ja tietoperustan kehittämiseen liittyvät toimenpiteet ovat keskeisiä, jotta saavutetaan kulttuuripoliittisen selonteon tavoite vahvistaa kulttuurin tietoperustaa. Toimenpidesuunnitelmasta ei kuitenkaan käy ilmi, millä toimenpiteillä, vastuilla ja resursseilla tätä aiotaan toteuttaa. Myös luovan talouden kasvustrategiassa on listattu lukuisia indikaattoreita, joiden seuraaminen on olennaista luovien alojen kehityksen ja kasvun seuraamisessa muiden elinkeinoelämän toimialojen rinnalla. Kulttuurin tietoperustan vahvistaminen ja vaikuttavuusindikaattoreiden kerääminen vaatii myös resursseja. Aiemmin toteutettu kulttuuritilastojen lakkauttaminen Tilastokeskuksesta on keskeisesti tätä toimenpidettä vastaan. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä ei myöskään ole ollut varaa aiemmin pystytetyn taidejakulttuuri.fi -portaalin ylläpitoon ja koordinointiin.
Toimenpiteitä tulisi kautta linjan tarkentaa: millä keinoin konkreettisesti kutakin toimenpidettä toteutetaan, millä aikataululla, ja mikä taho siitä tarkemmin vastaa. Ilman konkretiaa toimenpiteet jäävät helposti kirjauksiksi suunnitelmaan, ja niiden edistymistä on vaikeaa seurata.
Esitetyt toimenpiteet ovat sinänsä hyvin kannatettavia. Pidämme tärkeinä erityisesti tieto- ja tilastoperustaa (5), taiteen, kulttuurin ja taiteellisen tutkimuksen jatkuvuutta (6) sekä monipuolista arviointia ja seurantaa (7) koskevia tavoitteita. Näitä tulisi täsmentää: millä toimenpiteillä ja millä aikajänteellä jatkuvuus turvataan? Toimenpiteen 7 osalta on tärkeää, että mukana on myös laadullisia arviointikriteerejä, jotta pystytään tavoittamaan myös sellaiset kulttuurin vaikutukset, joiden kvantitatiivinen tutkiminen on vaikeaa. Esimerkiksi kulttuurisen moninaisuuden ja taiteen vapauden seuranta on hankalaa pelkästään määrällisin menetelmin.
Kulttuuriperintöä ja tietoa koskevat tavoitteet ja toimenpiteet koskevat lähinnä tiedon ja esineiden muodossa vaalittavaa kulttuuriperintöä. Kulttuuriperintöön liittyy kuitenkin oleellisesti myös taito, jonka merkitystä ei ole tunnistettu riittävästi itse selonteossakaan. Kulttuuriperinnön jatkuminen myös taidon muodossa on edellytys sille, että kulttuuriperinnön pohjalta syntyy uutta elävää kulttuuria, johon taas selonteon tavoitteena olevat talous-, osallisuus-, hyvinvointi-, resilienssi- ym. vaikutukset nojaavat. Koko arvoketjun pohja on taidoissa, joista taidealan substanssiosaamisessa pitkälti on kyse. Tämän näkökulman tulisi sisältyä taiteen tutkimuksen ja taiteellisen tutkimuksen jatkuvuuden varmistamisen osaksi (toimenpide 6). Tulevaisuuden riittävät osaamispohja on taattava vahvistamalla taide- ja taitoaineiden asemaa kouluissa sekä taattava yhdenvertaisesti saavutettava koulutusjatkumo matalan kynnyksen harrastustoiminnasta taiteen perusopetuksen kautta ammatti- ja korkeakouluopintoihin.
Osaamisesta puhutaan vasta myöhemmissä arvoketjun vaiheissa (rahoitusosaaminen toimenpide 13, liiketoimintaosaaminen 14, medialukutaito 19, tekoälyosaaminen 29, lukutaito 37, kulttuurihyvinvointiin liittyvä osaaminen 46-47). Nämä ovat kaikki kannatettavia tavoitteita, mutta eivät takaa taiteen ja kulttuurin alan riittävää substanssiosaamista, jotta arvoketju voisi toimia kunnolla. Riittävän substanssiosaamisen takaamiseksi alan koulutusorganisaatiot on pidettävä tiiviisti mukana kulttuuriperintöä koskevan teeman jatkojalostamisessa.
Vajaakäyttöisen rakennuskannan ja rakennusperintökohteiden käyttö (toimenpide 9) on tervetullut aloite, jota on syytä tarkastella voimavarana kulttuurisen monimuotoisuuden (toimenpide 17), taiteen vapauden (toimenpide 18), kumppanuuksien (toimenpide 21), uusien toimintamallien (toimenpide 28) sekä alueellisen saatavuuden (toimenpiteet 32-26) edistämiseksi.
Kulttuurihyvinvoinnin näkökulmasta toimenpiteet ovat kannatettavia, mutta niihin täytyy lisätä, kuten kaikkiin muihinkin toimeenpanosuunnitelman toimenpiteisiin, seuraavat asiat: 1) strateginen vastuutaho, joka vastaa ja seuraa toimenpiteen toteuttamista, 2) toteuttajatahot, joille toimenpide osoitetaan käytännössä toteutettavaksi, 3) aikataulu: minä vuosina toimenpiteet on suunniteltu toteutettavaksi tai missä järjestyksessä ne toteutetaan tai onko toimenpide jatkuvaluontoinen tai kausittainen, 4) seurantamekanismi toteutumiselle kuten raportointi, indikaattorit 5) mittarit, joilla toteutuksen onnistumista seurataan ja 6) resurssit (taloudelliset, ajalliset, osaaminen, yhteistyö), joilla toimenpide toteutetaan. Jokaisessa toimenpiteessä on korostettava yhteistyötä ja rakennettava yhteistyövelvoitteita sekä lisättävä poikkihallinnollista yhteistyötä aina kun siitä seuraa selkeää lisäarvoa.
Lisäksi toimenpiteet tarvitsevat tarkennuksia. Keskitymme tässä kannanotossa erityisesti kulttuurihyvinvoinnin näkökulmaan: Toimenpide 5. Vahvistetaan kulttuuria koskevan tietoperustan ylläpitoa, kehittämistä ja hyödyntämistä valtionhallinnossa. => Vahvistetaan ja kehitetään kulttuuria koskevaa tietoperustaa poikkisektorisesti kestävällä tavalla, joka huomioi kulttuurin monimuotoiset vaikutukset hyvinvointiin, oppimiseen, sivistykseen, resilienssiin ja osallisuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että kulttuurin tietoperustaa kehitetään esimerkiksi siten, että kävijätilastojen rinnalle tuotetaan tietoperustaa, joka tuottaa tietoa kulttuuripalveluiden käytön yhteydestä koettuun hyvinvointiin tai osallisuudesta kulttuuriin. Tietoa tulee pystyä hyödyntämään niin valtionhallinnossa kuin kunnissa, järjestöissä ja hyvinvointialueillakin. Tiedon tulee olla hyödynnettävissä poikkisektorisesti muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tietoperustan kehittämisessä ei pidä rajoittua yksipuolisesti muiden sektoreiden kulttuurille asettamiin vaatimuksiin kuten taloudelliseen vaikuttavuuteen vaan kehittää myös kulttuurialan monipuolisten vaikutusten ja merkitysten tiedostamiseen soveltuvaa tietopohjaa, joka huomioi kulttuurin ja taiteen erityispiirteet.
Toimenpide 6: Muutetaan: Varmistetaan taiteen ja kulttuurin sekä taiteellisen ja tieteellisen tutkimuksen jatkuvuus ja vapaus.
Toimenpide 7: Muutetaan: Panostetaan kulttuurin vaikutuksien monipuoliseen arviointiin, seurantaan ja tulosten julkaisuun kehittämällä kulttuuri- ja luovien alojen ammattilaisten arviointiosaamista sekä huomioimalla arvioinnin ja seurannan rahoitusinstrumenteissa ja alan toimijoiden resursoinnissa.
Varmistetaan taiteen ja kulttuurin sekä taiteellisen tutkimuksen RAHOITUS JA SITEN jatkuvuus.
Etelä-Savon maakuntaliiton kulttuurialan puolesta toteamme yleisesti kulttuuripoliittisen selonteon toimenpidesuunnitelman olevan tasapainoinen ja kunnianhimoinenkin. Haluamme omalta osaltamme olla vaikuttamassa siihen, että
tavoitteiden 1 ja 3 kanssa, edistetään asioita allokoiduin toimin ja resurssein sekä kulttuuriperintöstrategian että arkkitehtuuripoliittisen ohjelman mukaisesti.
Toimenpideohjelmassa on syytä mainita tahot, jotka toteuttavat ohjelmaa/ohjelmia. Alueellinen tieto on elintärkeää myös kulttuurialalta, vertailukelpoisen tiedon keräämiseen koordinaatiota ja tukea tulee saada valtakunnallisesti. Toimeenpanosuunnitelmassa kulttuuriperintö- ja -tieto –kohdassa ei ole mainittu ilmastonmuutosta tai sen vaikutuksiin varautumista mitenkään - eikä luonnon monimuotoisuutta (perinnebiotoopit) kertaakaan. Meillä Etelä-Savon kulttuuriympäristöstrategia 2026-35 on ilmestymässä pikapuoliin ja sisältää Etelä-Savolle tärkeitä toimenpiteitä mukaan lukien ilmastonmuutos- ja luonnon monimuotoisuus (perinnebiotooppi-) tekoja, tiedolla johtamista ja digitalisaation ja paikkatiedon hyödyntämistä.
Selonteossa esitetyt toimenpiteet ovat linjassa asetettujen tavoitteiden kanssa, mutta niiden vaikuttavuus jää toistaiseksi rajalliseksi, koska toteutustapa, vastuut ja resurssit puuttuvat. Esimerkiksi kulttuuriperinnön ja tietoperustan vahvistamista koskevat toimenpiteet (5–8) ovat tärkeitä, mutta suunnitelma ei kerro, miten ja millä resursseilla ne toteutetaan. Ilman konkreettisia vastuutahoja ja aikatauluja toimenpiteiden seuranta on vaikeaa.
Muusikkojen liiton näkökulmasta keskeiset tavoitteet – kuten kulttuurin ja luovien alojen toimintaedellytysten vahvistaminen, tekijöiden aseman parantaminen sekä tietopohjan kehittäminen – edellyttävät hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja kulttuurialan tekijöiden tiivistä osallistamista. Tämä ei vielä näy riittävän vahvasti. Lisäksi kulttuuritilastojen lakkauttaminen ja taidejakulttuuri.fi -alustan aliresursointi heikentävät selonteossa tavoitellun tietoperustaisen päätöksenteon toteutumista, ja nämä ongelmat on korjattava.
Kaiken kaikkiaan toimenpiteet osoittavat oikeaa suuntaa, mutta niiden vaikuttavuus riippuu siitä, täydennetäänkö ne konkreettisilla toteutussuunnitelmilla, resursseilla ja selkeillä vastuunjaoilla.
Vaikka suunnitelmassa on linjauksia inklusiivisuudesta ja yhdenvertaisuudesta, siitä puuttuu konkreettinen taso ja siksi on suuri riski, että yksi keskeisistä selonteon tavoitteista - kulttuuri jokaisenoikeutena - jää vain paperille.
Kulttuurin vaikuttavuuden lisäksi pitäisi systemaattisesti arvioida myös kulttuurin saavutettavuutta ja esteettömyyttä. Yhdenvertaisuus ei ole mahdollista ilman näiden toteutumista ja ne ovat keskeisiä osallisuuden edellytyksiä. Järjestelmällinen saavutettavuuden ja esteettömyyden seuranta tekee näkyväksi osallistumisen esteitä ja tukee konkreettisia kehittämistoimia, joista hyötyvät kaikki ihmiset.
Ehdotus muotoiluksi kohtaan 7: Panostetaan kulttuurin esteettömyyden, saavutettavuuden ja vaikutuksien monipuoliseen arviointiin, seurantaan ja tulosten julkaisuun.
Toimenpiteet ovat kannatettavia, mutta kaipaavat konkretiaa.
Aineettoman kulttuuriperinnön tunnistaminen ja tallentaminen on henkisen kriisinkestävyyden ja resilienssin ytimessä, mutta se puuttuu toimenpiteistä.
Toimenpiteen kohdat 5–8. Kulttuurialan tilasto- ja tietotuotannon jatkuvuus ja pitkäjänteinen kehittäminen sekä tiedonkeruiden yhteismitallisuuden lisääminen on tärkeää. Esimerkiksi alan toimijoiden yhteistyö taidejakulttuuri.fi -alustan ja tiedontuotannon kehittämisessä on ollut tarpeellinen ja tuloksekas avaus, johon on syytä edelleen panostaa. Toimenpideohjelmassa voisi avata konkreettisemmin avaintoimijoita, joilla on tavoitteiden toteutuksessa keskeinen rooli. Toimenpide-ehdotus 8 on kannatettava.
Ehdotetaan lisättäväksi toimenpide 5.: Resursoidaan kulttuuritoimijoiden työ kriiseissä elävien ihmisten parissa ja vahvistetaan kulttuurialan kriisivalmiusosaamista.
Perustelu: Kulttuuripoliittinen selonteko korostaa, että kulttuuri on olennainen osa yhteiskunnan henkistä kriisinkestävyyttä ja että kriisitilanteissa tarvitaan erityistä kulttuurialan osaamista sekä valmiutta toimia haavoittuvien ja kriiseissä elävien ihmisryhmien tukena. Selonteon mukaan kulttuuritoimijoilla on ainutlaatuinen rooli yhteisöllisyyden, merkityksellisyyden ja sosiaalisen resilienssin vahvistajina, mutta tämä työ edellyttää systemaattista osaamisen kehittämistä sekä riittäviä resursseja. Siksi kriiseissä elävien ihmisten parissa tehtävän kulttuurityön tukeminen ja alan kriisivalmiusosaamisen vahvistaminen tulee kirjata omaksi toimenpiteekseen, jotta selonteon henkisen kriisinkestävyyden tavoitteet voivat aidosti toteutua.
Toimenpiteeseen 5 (Vahvistetaan kulttuuria koskevan tietoperustan ylläpitoa, kehittämistä ja hyödyntämistä valtionhallinnossa.) ehdotetaan lisäystä: Vahvistetaan kulttuuria koskevan tietoperustan ylläpitoa, kehittämistä ja hyödyntämistä valtionhallinnossa huolehtimalla Tilastokeskuksen tuottaman ja koostaman kulttuuritilastokokonaisuuden resursoinnista sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämän taidejakulttuuri.fi-palvelun jatkokehittämisestä yhteistyössä taide- ja kulttuurialan asiantuntijaryhmän kanssa.
Perustelu: Näillä toimenpiteillä vastataan Kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteeseen kulttuurin tietopohjan vahvistamisesta. Alan kehitys tiedolla johtaen vahvistuu, kulttuuria koskevan tiedon käyttö ja avoimuus paranee sekä tietopohjainen poliittisen päätöksenteon vahvistuu.
Toimenpiteeseen 6 (Varmistetaan taiteen ja kulttuurin sekä taiteellisen tutkimuksen jatkuvuus.) ehdotetaan uutta muotoilua: Varmistetaan taiteen ja kulttuurin sekä taiteellisen tutkimuksen jatkuvuus ja ulotetaan alan tutkimus kattamaan myös vähemmälle huomiolle jääneet teemat, kuten lastenkulttuuri ja kulttuurikasvatussuunnitelmat.
Perustelu: jatkuvuuden turvaamisen lisäksi tutkimustoimintaa pitää laajentaa erityisesti vähemmän tutkittuihin, mutta tärkeisiin teemoihin.