Tavoitteen ”Arvoketjun toimivuuden parantaminen ja ekosysteeminen yhteistyö” toimenpiteissä ekosysteemisen yhteistyön toimijat on kuvattu liian suppeasti. Ekosysteemiin tulisi sisällyttää myös kansalaisjärjestöt sekä opintokeskukset näiden vapaan sivistystyön koulutuskumppaneina, erityisesti paikallisen ja alueellisen kulttuuritoiminnan tasolla.
Esimerkiksi paikallisyhdistysten ylläpitämällä harrastajateatteritoiminnalla on merkittävä rooli haja-asutusalueiden kulttuurielämässä. Sama pätee moniin muihin taiteenaloihin sekä vapaaseen sivistystyöhön: yhdistykset ja vapaan sivistystyön oppilaitokset tavoittavat vuosittain suuren joukon suomalaisia kulttuuriharrastusten ja ei-tutkintotavoitteisten kulttuuriopintojen kautta. Niiden kautta myös tuotetaan huomattava määrä kulttuuritarjontaa ja -palveluja eri puolilla maata.
Esitämme, että kolmannen sektorin ja vapaan sivistystyön oppilaitosten (ml. opintokeskukset) toteuttama kulttuuritoiminta, -harrastaminen ja -oppiminen integroidaan nykyistä selkeämmin osaksi toimenpiteitä.
TAVOITE: Arvoketjun toimivuuden parantaminen ja ekosysteeminen yhteistyö.
--> Ekosysteeminen yhteistyö on yksi onnistumisen edellytyksiä tässä maantieteellisesti laajassa ja demografialtaan muuttuvassa Suomessa. Mielestämme selonteossa useissa kohdissa mainittu kiertuetoiminta erilaisine rakenteineen on iso osa ekosysteemiä, ja sellainen, jonka varaan lasketaan yhä isommin tulevaisuuden arvoketjun toimivuus. Ehdotus:
27. Vahvistetaan taiteen ja kulttuurin eri alojen sillanrakentajien / välittäjäportaan toimintaa sekä tuetaan ja uudistetaan kiertuemuotoista toimintaa laajan Suomen kattamiseksi.
Kaikessa yhteiskunnallisessa - miksei muuallakin - kannattaa hyödyntää moniammatillisen suunnittelun evolutiivista työtapaa. Kun alkulähteiltä asti asiaa tarkastelee mahdollisimman laaja-alainen työryhmä, löydetään niin sudenkuopat kuin odottamattomat mahdollisuudetkin.
Tämä on mielestäni tärkein kulttuurin tekijöiden ja organisaatioiden menestykseen vaikuttavat kokonaisuus. Toimenpideohjelma nykyisessä muodossaan on liian lavea ja saadaksemme muutosta aikaan pitäisi keskittyä enemmän ja tämä kokonaisuus voisi olla se, mihin keskitytään. Muutkin tavoitteet ovat luonnollisesti tärkeitä, mutta jos talous ei ole vakaa, muilta tavoitteilta lähtee pohja. Tässä on nostettu esiin todella tärkeitä asioita kuten uudet rahoitusmallit (ml. pääomittaminen) ja keinot kansainvälistymiseen. Hautomo- ja kiihdyttämötoiminta on myös hyvä tavoite. Tavoitteessa nostetaan esiin perustellusti tekijänoikeuslainsäädännön uudistaminen ja se on epäilemättä edellytys, että kulttuurialakin pystyy hyötymään digitaalisen toimintaympäristön mahdollisuuksista. On kuitenkin niin, että jos tekijänoikeuslainsäädännön uudistamisen lähtökohta on tekijöiden oikeuksien turvaaminen, niin se ei vie alaa mahdollisuuksien äärelle. Tekijänoikeuksien turvaaminen sinällään on luonnollisesti tärkeää, mutta ensin pitää saada selkeä visio siitä, miten hyödynnämme digitalisaation mahdollisuudet palvelujen ja sisältöjen myynnissä ja sen jälkeen asetetaan tavoitteet, miten tekijänoikeudet tässä maailmassa toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Nyt tavoitteeksi asetettu muutos näyttäytyy siltä, että kehittäminen lähtee siitä, tekijänoikeuksia halutaan reilummiksi nykyisessä tilanteessa/toimintaympäristössä.
Tavoitteen: Tekijöiden taloudelliset ja moraaliset oikeudet on turvattu. Toimeenpiteessä 30." Kehitetään tekijöiden oikeudet turvaavaa tekijänoikeuslainsäädäntöä, tekijänoikeusdatan hallinnoinnin teknistä infrastruktuuria sekä ratkaisuja digitaalisen ja muun
teknisen kehityksen (ml. tekoäly) erityiskysymyksiin." Tekijänoikeuslainsäädännössä tulisi huomioida ja tunnistaa tekijöiden lisäksi yleisten kirjastojen lakisääteiset tehtävät tarjota monipuolista ja uudistuvaa aineistoa myös digitaalisesti.
Ekosysteemien yhteistyö-osiossa tulisi vahvemmin huomioida ekosysteemien toimijat laajemmin. Järjestöt, seurat, yms tuottavat monipuolista ja kulttuurisesti tärkeätä toimintaa, mutta he eivät ole tässä mainittuna.
Kohdassa 27. puhutaan sillanrakentajista sekä välittäjäportaista. Ketä nämä ovat? Tässä voisi jotenkin tarkentaa, puhutaanko kunnallisesta toiminnasta, kansalaisjärjestöistä, asiantuntijoista, hankkeista, vai kaikista näistä?
Kohdassa "Tekijöiden taloudelliset ja moraaliset oikeudet on turvattu." haasteena on, että vaikka oikeuksia on turvattu, sen näkyminen kentällä, palveluissa ja yhteiskunnassa ei toimi. Tieto tekijänoikeuksista ei saavuta kansaa, yhtäläisesti aloittelevia kulttuurintuottajia kuin kulttuurin kuluttajia.
Toivomme tarkempaa muotoilua koskien tavoiteen "Arvoketjun toimivuuden parantaminen ja ekosysteeminen yhteistyö" toimepiteen "Vahvistetaan taiteen ja kulttuurin eri alojen sillanrakentajien / välittäjäportaan toimintaa." muotoilua seuraavasti:
Toimenpide:
Vahvistetaan välittäjäportaan toimintaa kartoittamalla olemassa olevat toimintamallit, kuten tanssin aluekeskukset ja esittävän taiteen tuotantokeskukset, ja vakinaistamalla niiden valtakunnallinen rahoitus. Luodaan rahoitusrakenne, joka tukee keskusten erityistehtäviä ja mahdollistaa alueellisen työn pitkäjänteisen kehittämisen.
Selitys:
Tanssin aluekeskukset ja muut esittävän taiteen tuotantokeskukset toimivat alueellisina tuotanto-, tuki- ja kehittämisrakenteina, jotka tarjoavat taiteilijoille työmahdollisuuksia, tiloja, tuotannollista tukea ja mentorointia sekä rakentavat yleisöille uusia tapoja kohdata taidetta. Niiden merkitys korostuu erityisesti alueilla, joilla taiteen rakenteet ovat heikot ja työmahdollisuuksia on vähän. Vakinaistettu rahoitus vahvistaa keskusten kykyä tukea taiteilijoita, lisätä saavutettavuutta ja vahvistaa alueellista taide-ekosysteemiä. Selvitykset osoittavat, että aluekeskusten työllistämismalli tukee haavoittuvassa asemassa olevia taiteilijoita tavalla, jota muilta taiteenaloilta puuttuu; siksi mallia kannattaa pilotoida myös muille esittävän taiteen aloille ja laajentaa myöhemmin mahdollisuuksien mukaan.
Toimenpide 28: Ehdotetaan lisättäväksi poikkihallinnollinen yhteistyö ja rahoitus, esim. OKM:n, STM:n, TEM:in ja muiden alojen välinen.
Toimenpide 29 ” Vahvistetaan kulttuuri- ja luovan alan toimijoiden tekoälyosaamista sekä heidän valmiuksiaan hyödyntää tekoälyä luovassa työssä” – tähän kannattaisi lisätä sanat eettisesti ja kestävästi, esimerkiksi seuraavasti: ” Vahvistetaan kulttuuri- ja luovan alan toimijoiden tekoälyosaamista sekä heidän valmiuksiaan hyödyntää tekoälyä luovassa työssä eettisellä ja kestävällä tavalla.”
Arvoketjun toimivuuden parantaminen ja ekosysteeminen yhteistyö.
Toimenpiteissä on hyvin tunnistettu kunnat ja kaupungit ja alueelliset toimijat kuten maakuntien liitot ja korkeakoulut (yo ja amk) keskeisinä luovan talouden promoottoreina, joilla on myös kansainväliset yhteydet. Tähän liittyy vahvasti liikkuvuus ja EU-tason yhteistyö, jotta Suomeen saadaan kotiutettua mahdollisimman paljon rakennerahastojen ja muiden rahoitusohjelmien taloudellista resurssia. Piennä yksityiskohtana on näiden toimijoiden keskinäisen yhteistyön edistäminen alueilla ja kaupungeissa ja kansallisten rahoitushakujen kehittäminen mahdollisuuksien puitteissa siihen suuntaan, että esimerkiksi kulttuurin ja luovan talouden innovaatiorahoituksen tapaisista rahoitusinstrumenteista voivat kaupungit, kunnat ja kulttuuri- ja taidenalan yritykset ja yhteisöt hyötyä nykyistä paremmin.
Tekijöiden taloudelliset ja moraaliset oikeudet on turvattu.
Tekijänoikeuslainsäädännössä on tekijöiden ohella tunnistettava mm kirjastojen lakisääteiset tehtävät tarjota monipuolista ja uudistuvaa aineistoa myös digitaalisesti.
TAVOITE: Luovan alan elinkeinotoiminnan tukeminen ja kasvustrategian toimeenpano. Luovien alojen BKT-osuuden nostaminen, viennin edistäminen ja kansainvälisten rakenteiden vahvistaminen. TOIMENPITEET ovat puutteellisia ja abstrakteja. Esimerkiksi "Vahvistetaan kansainvälistymisen tukirakenteita sekä rahoitusinstrumentteja" edellyttää, että kulttuuritoimijoiden osaamista ja organisaatioiden kapasiteettia edistetään vastaamaan kansainvälisten rahoitusten edellytyksiä. EU-rahoitukset valuvat aivan liian isosti AMK:ille, koska kentällä ei ole osaamista ja kapasiteettia kilpailla näistä rahoituksista. Lobbausta tulee tehdä myös kansainvälisten rahoittajien suuntaan, jotta kulttuuritoimijoiden realiteetit tulisivat huomioonotetuiksi ja että he voivat kilpailla näistä rahoituksista. TOIMENPIDE 26. MUOTOON: Kannustetaan luovien alojen toimijoita ja yrityksiä yhteistyöhön korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa ja kannustetaan korkeakouluja korvamerkkaamaan rahoitusosuuksia luovien alojen toimijoille, jotka mahdollistavat käytännön yhteistyön ja erilaiset kokeilut.
Sekä tavoitteista että toimenpiteistä puuttuu uusien, innovatiivisten yhteistyömuotojen mahdollistaminen ja kokeilutoiminnan kiihdyttäminen luovien alojen ja muiden toimialojen välillä. Tätä tulisi tukea strategisesti, mutta myös siemenrahoitusten keinoin.