Toimenpiteessä 22 ehdotetaan keskustelun käynnistämistä aineettoman omaisuuden arvon määrittelystä. Samalla kun kehitetään erilaisia mittareita, on olemassaolon perusteina pystyttävä yhä puhumaan toiminnan sisällöistä ja saavutettavuudesta sekä tunnistettava taiteen itseisarvo. Kulttuurin vapaus on perustuslakiin kirjoitettu sivistyksellinen perusoikeus.

Orkestereiden ja klassisen musiikin myönteiset vaikutukset maakuvaan tulee hyödyntää entistä paremmin ja orkestereiden näkyä valtiovierailuilla, vienninedistämismatkoilla ja muissa kansainvälisissä tapaamisissa aiempaa enemmän (toimenpiteet 23 ja 24).

Suomi tunnetaan kapellimestareiden maana ja laaja orkestereiden verkosto edesauttaa kapellimestareiden kotimaista ja kansainvälistä menestystä. Kansainvälisten ja kansallisten tähtien vierailu orkestereissa ja esikuvien voima lisäävät lasten ja nuorten opiskeluintoa. Musiikin ekosysteemi toimii kokonaisuutena, jossa tarvitaan ammattitoimijoita ja esikuvia siinä missä harrastajia ja kuuntelijoitakin.

Tavoitteen toimenpiteistä puuttuu taidealan organisaatioiden, kuten orkesterien, näkökulma.

Muuttuvassa maailmassa on tärkeää tunnistaa myös mahdollisia uusia tulonlähteitä. Ymmärrämme mahdollisuuden taiteen ja kulttuurin ostamiseen ja lahjoituksiin liittyvissä verotuksen kannustimissa, mutta samalla näemme niihin liittyvät haasteet varainhankintaan tarvittaviin resursseihin sekä taiteen riippumattomuuden säilymiseen liittyen.

Toimenpiteissä korostuu aivan liikaa kaikenlainen tekoäly- tai verkko-osaaminen. Kulttuuri perustuu kokonaisuutena ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, moni ala (esim. musiikki, sirkus, tanssi, draama) myös ihan konkreettiseen kosketukseen, läsnäoloon. Läsnäolon, nähdyksi tulemisen tai kosketuksen kokemusta ei ole mahdollista korvata digitaalisella sisällöllä. Myös tämä pitää saada kirjatuksi ylös: livekulttuuria tulee lisätä, ei siirtää enemmän verkkoon.

RAHOITUSTA JA TUKIRAKENTEITA
- Luovan talouden kukoistusta tukevat rakenteet ja niiden tarjoama rahoitus ja resursointi ovat mielestämme todella keskeisiä. Kansainvälinen näkökulma on tärkeää olla mukana. Esitykset ovat kannatettavia - vain konkretia, budjetit ja toteuttajatahot vielä puuttuvat.

KEHITTÄMISTYÖ
- Järjestönä toteutamme erittäin mielellämme alan kehittämishankkeita, mahdollisesti yhteistyönä muiden toimijoiden kanssa. OKM:n jakama Next Generation EU -rahoitus oli erittäin toimiva malli luovan alan yhdistyksille ja vastaava erittäin toivottava ratkaisu toimenpiteen 28 toteuttamiseksi.

TEKIJÄNOIKEUDET JA TEKOÄLY
- Kentän tekoälyosaamisen tai ainakin -ymmärryksen lisääminen on kannatettavaa, mutta tavoitteeseen tulisi sisältyä myös eettinen, tekijänoikeudelliset ongelmat huomioiva, näkökulma. Erityisesti visuaalisten alojen tekijät suhtautuvat tekoälyyn huomattavan kriittisesti (vrt Kopioston selvitys 2025).

- Tekijänoikeussääntely on tärkeää pitää kattavana ja ajantasaisena, myös tekoälyä koskien. Toimivan sääntelykehikon sisällä on turvallista ja kannattavaa luoda lisenssi- ja muuta IP-pohjaista liiketoimintaa ja skaalautuvaa ansaintaa luovilla sisällöillä.

- Luovien alojen liiketoiminta ja vienti ovat käytännössä aineettomien oikeuksien kaupallistamista. Tulovirrat ehtyvät, jos suomalaiset oikeudenomistajat luopuvat niistä liian laajasti tai epäedullisin ehdoin. Tekijänoikeuksien taitavaan hallinnointiin pohjautuvat ansaintamahdollisuudet tulisi ehdottomasti huomioida yhä kattavammin luovien alojen yrityspalveluissa ja alojen kehittämistyössä.

Toimenpide 25 tulisi tarkentaa maakuntien osalta. Mikäli tällä viitataan maakuntien liittoihin, olisi se hyvä avata tarkemmin sekä avata liittojen ja Elinvoimakeskusten rooleja. Toimijajoukkoon kuuluvat luontevasti myös alueelliset/seudulliset kehittämisyhtiöt, jotka toimivat elinkeinorajapinnassa vahvasti.
Toimenpiteeseen 28 voisi lisätä tuen kunnille rakenteiden uudistamiseen, esimerkiksi kuntien kulttuuritoiminnan alueellisten kehittämistehtävien kautta.

Toimenpide 24 – muutosehdotus:
Vahvistetaan suomalaisen taiteen, kulttuurin sekä kulttuurialan innovatiivisten toimintamallien näkyvyyttä vienninedistämismatkoilla ja valtiovierailujen ohjelmissa sekä ajoitetaan näitä toimia merkittävien taide- ja kulttuuritapahtumien yhteyteen niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Perustelu:
Kulttuuripoliittinen selonteko korostaa, että kulttuurin kansainvälinen vaikuttavuus perustuu sekä taiteelliseen sisältöön että suomalaisiin toimintamalleihin, osaamiseen ja innovaatioihin, joilla on kysyntää maailmalla. Suomi on erityisen vahva esimerkiksi kulttuurikasvatuksen ja nuorten osallisuuden ratkaisuissa, jotka muodostavat vientikelpoisia kokonaisuuksia taiteen rinnalle. Näiden esiin tuominen vahvistaa kulttuurialan kansainvälistä asemaa, laajentaa yhteistyömahdollisuuksia ja tukee Suomen maakuvaa osaamisen ja yhteiskunnallisten innovaatioiden maana.

Toimenpiteissä tulisi huomioida, miten BKT-osuuden nostamista seurataan ja mitataan ja miten nykytila määritellään. Kohta 23 "Vahvistetaan kansainvälistymisen tukirakenteita sekä rahoitusinstrumentteja" on enemmän tavoite. Millä toimenpiteillä rakenteita tullaan vahvistamaan?
Kohdissa 26 ja 27 "kannustetaan" ja vahvistetaan", mutta itse toimeenpiteet puuttuvat.

Toimenpide 29. Olisiko parempi lisätä kriittistä tekoälytaitoa kuin tekoälyosaamista?

Olisi hyvä yksilöidä jokaisen toimenpiteen osalta selkeästi ainakin: kuka/mikä tekee ja on vastuussa, yksilöity toimenpide, aikataulu ja rahoitus/rahoituksen lähde.
Toimenpide 30.
Nämä ovat keskeisiä toimenpiteitä tekijöiden kannalta, mutta tekijänoikeuksien osalta tulisi laati oma yksilöity, konkreettisempi ja aikataulutettu toimepidesuunnitelma. Jotta tekijänoikeuslainsäädäntöä voidaan kehittää, OKM:ssä tulisi olla enemmän henkilöresursseja tekijänoikeusasiohin, jotta aidosti voitaisiin varmistaa, että tekijänoikeuksien kehittäminen turvaamaan tekijöiden oikeuksia myös toteutuu.
Yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmää koskeva lainsäädäntö tulisi saada pikaisesti eteenpäin.

Toimenpide 30 jää liian ylätasolle. Tekijänoikeuslakiin tulee saada aidot keinot vahvistaa tekijöiden ja esittäjien asemaa:
-Asianmukaisten ja oikeasuhtaisten korvausten takaaminen tekijöille. Tämä voidaan toteuttaa muun muassa kollektiivisen hallinnoinnin vahvemmalla tuella lainsäädännössä.
-Direktiivin edellyttämä vaihtoehtoinen riidanratkaisumenettely sopimusten kohtuullistamiseksi
-Selvityksenantovelvollisuuden noudattamatta jättämisen sanktiointi
-Tekijänoikeusjärjestöjen asiavaltuus takaa tekijöiden anonymiteetin ja vähentää pelkoa puuttua kohtuuttomiin sopimuksiin
-Yleinen sopimuslisenssi helpottaisi ja selkeyttäisi uusien hyödyntämistapojen lisensointia
-Yksityisen kopioinnin hyvityksen uudistaminen pikaisesti!

Toimenpide 31 piratismin torjunnasta on merkittävä parannus nykyiseen tilanteeseen. Rikoslain maksimirangaistus tekijänoikeusrikoksista on vain kaksi vuotta vankeutta. Tämä on EU-maiden alhaisin, ja rajoittaa poliisin tutkintakeinoja.

Toimenpide 22: (Vahvistetaan julkisten ja yksityisten rahoittajien välistä yhteistyötä ja julkisten rahoitusvälineiden yhteensovittamista… ) on kannatettava. Keskeinen rahoittaja ja yhteistyökumppani tässä ovat iso kaupungit, joiden rahoitus pyörittää suurta osaa kulttuuri- ja taidetoiminnasta. Jotta työryhmän toiminnasta tulee vaikuttavaa, tulee isot kaupungit kutsua mukaan yhteistyöhön.

Toimenpide 25 (Kannustetaan kuntia, maakuntia ja korkeakouluja luovan talouden vahvistamiseen…) on kannatettava, mutta nostaa kysymyksen, eivätkö kunnat ole toimeenpanosuunnitelman toteuttajia itse? Olisi hyvä, että toimeenpanosuunnitelmalla olisi yhtä laajat hartiat, kuin selonteollakin, ja koko kenttä olisi yhdessä toteuttamassa selonteon tavoitteita.

Lisäyksenä:
Digitaalisten luovien alojen, varsinkin pelialan ja peliteknologian, keskeinen rooli Suomen luoville aloille on tärkeää tunnistaa laajemmin kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanossa. Nämä alat eivät ainoastaan edistä kulttuurista monimuotoisuutta ja kansallista identiteettiä, vaan niillä on myös merkittävä taloudellinen ja työllisyyteen liittyvä vaikutus. Peliteollisuus on nopeasti kasvava sektori, joka tuottaa sekä taloudellista arvoa että kulttuurista innovaatioita, ja sen tukeminen on elintärkeää Suomen kilpailukyvyn kannalta.

Luovien alojen kehittäminen vaatii panostuksia koulutukseen, tutkimukseen, yrittäjyyteen sekä kulttuurin tukimuotoihin. Tässä mielessä ehdotamme, että kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanossa otetaan vahvemmin huomioon tuki peliteollisuuden ja muiden luovien alojen kasvulle, sillä ne tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia, luovat työllisyyttä ja vahvistavat Suomen roolia globaalissa kulttuurivientimarkkinassa.