Ehdotetaan uutta muotoilua toimenpiteeseen 24: Vahvistetaan suomalaisen taiteen, kulttuurin sekä kulttuurialan innovatiivisten toimintamallien osuutta vienninedistämismatkojen ja valtiovierailujen ohjelmissa, sekä ajoittamalla niitä merkittävien taide- ja kulttuuritapahtumien yhteyteen sekä Suomessa että maailmalla.

Perustelu: Kulttuuripoliittinen selonteko korostaa, että kulttuurin kansainvälisessä vaikuttavuudessa ei ole kyse ainoastaan taiteellisesta sisällöstä, vaan myös suomalaisista toimintamalleista, osaamisesta ja innovaatioista, jotka kiinnostavat maailmalla. Suomi on edelläkävijä esimerkiksi kulttuurikasvatuksen rakenteissa ja nuorten osallisuutta vahvistavissa konsepteissa, jotka toimivat hyvinä vientikelpoisina malleina. Näiden näkyväksi tekeminen vahvistaa kulttuurialan kansainvälistä asemaa, lisää yhteistyömahdollisuuksia ja tukee Suomen maabrändin strategisia tavoitteita.

Ehdotetaan uutta muotoilua kohtaan 26.: Kannustetaan kulttuurialan yhdistyksiä, yrityksiä ja muita toimijoita yhteistyöhön korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa.

Perustelu: Kulttuuripoliittinen selonteko korostaa, että kulttuurialan ekosysteemi muodostuu monimuotoisista ja keskenään erikokoisista toimijoista, joista suuri osa ei ole yrityksiä vaan yhdistyksiä, säätiöitä, osuuskuntia, kuntatoimijoita ja kolmannen sektorin organisaatioita. Selonteon mukaan yhteiskunnallisesti merkittävä kulttuurityö tehdään pitkälti juuri näissä rakenteissa, ja niiden osaamista sekä rahoitusasemaansa tulee vahvistaa. Selonteko painottaa myös poikkihallinnollista osaamista, tutkimusyhteistyön vahvistamista ja sitä, että luovan alan kehittäminen edellyttää koko toimijakentän osallistumista, ei vain yritysten. Lisäksi selonteko nostaa esiin lastenkulttuurin, kulttuurikasvatuksen ja kulttuurihyvinvoinnin ekosysteemit, joissa toimijoina ovat usein juuri yhdistykset ja muut voittoa tavoittelemattomat toimijat.

Näistä syistä toimenpide ei voi koskea vain yrityksiä, vaan sen tulee kattaa kulttuurialan yhdistykset, yritykset ja muut toimijat, jotta selonteon tavoitteet kuten vaikuttavuus, yhdenvertaisuus, tutkimusperustaisuus ja osaamisen vahvistaminen voivat toteutua koko kulttuurikentässä.

Ehdotetaan uutta toimenpidettä 32.: Varmistetaan, että kouluilla ja oppilaitoksilla on käytössään asianmukaiset teosten käyttöluvat sekä riittävä rahoitus niiden hankkimiseen, jotta opetuksessa käytetystä aineistosta maksetaan tekijöille ja oikeudenomistajille heille kuuluvat korvaukset.

Perustelu: Kulttuuripoliittinen selonteko toteaa, että koulu on Suomen suurin kulttuurilaitos. Tämä tarkoittaa, että merkittävä osa teosten käytöstä tapahtuu opetuksen piirissä. Tekijöiden taloudellisten ja moraalisten oikeuksien turvaaminen edellyttää, että oppilaitoksilla on selkeät ja kattavat luvat teosten käyttöön sekä riittävät määrärahat lupamaksujen hoitamiseen. Valtion budjetin tulee mahdollistaa se, että teosten käyttö opetuksessa tapahtuu asianmukaisesti ja oikeudenomistajille maksetaan heille kuuluvat korvaukset. Tämä on välttämätöntä, jotta tekijänoikeusjärjestelmää kunnioitetaan ja luovan työn ammattilaisten asema turvataan.

Toimenpide-ehdotukset No 30 ja 31 ovat hyviä ja välttämättömiä kaikkien kolmen tämän kohdan alla olevan tavoitteen toteuttamiseksi. Ensimmäisen tavoitteen osalta ratkaisevaa on, että Suomessa on IP-oikeuksien osalta mahdollisimman yhtenäinen sääntely ja tulkintakäytäntö muun Euroopan sisämarkkina-alueen kanssa. Jos Suomessa on heikompi suojan taso ja puutteelliset keinot puuttua oikeudenloukkauksiin, vääristää se kilpailua kaikkien toimijoiden kesken ja asettaa suomalaiset luovan alan tekijät ja yritykset heikompaan asemaan.
Toisen tavoitteen osalta toimenpide-ehdotusta No 25 voisi tarkentaa myös maininnalla [esim.] "lisäämällä IP-osaamista". Se on keskeistä korkeakoulu- ja start up -ympäristössä siitä riippumatta, kehitetäänkö liiketoimintaa luovalle alalle vai luovia sisältöjä hyödyntäen. Lisäksi IP-oikeusosaaminen on tärkeää myös tekoälyn aikakaudella.
Kolmannen tavoitteen osalta toimenpiteet ovat kannatettavia, mutta lainsäädännön kehittämistä ei toimenpide-ehdotuksessa No 30 tulisi rajata vain tekijänoikeuslainsäädäntöön, koska tekijänoikeutta, luovia aloja ja varsinkin täytäntöönpanoa koskevaa lainsäädäntöä on muutakin. Toimenpide-ehdotusta No 31 tulisi täsmentää mainitsemalla, kenen vastuulla on tehostaa keinoja, jotta kirjaus ei jää korulauseeksi. Lisäksi siinä tulisi mainita esimerkkinä IP-rikosten rangaistusmaksimin nosto pohjoismaiselle tasolle. Tehostamiskeinoja on toteutettava eri ministeriöiden rajat ylittävällä yhteistyöllä (OKM, TEM, LVM, OM).

Tuemme aiemmin esitettyä kantaa: Tavoitteen ”Arvoketjun toimivuuden parantaminen ja ekosysteeminen yhteistyö” toimenpiteissä ekosysteemisen yhteistyön toimijat on kuvattu liian suppeasti. Ekosysteemiin tulisi sisällyttää myös kansalaisjärjestöt sekä opintokeskukset näiden vapaan sivistystyön koulutuskumppaneina, erityisesti paikallisen ja alueellisen kulttuuritoiminnan tasolla. Esimerkiksi paikallisyhdistysten ylläpitämällä harrastajateatteritoiminnalla on merkittävä rooli haja-asutusalueiden kulttuurielämässä. Sama pätee moniin muihin taiteenaloihin sekä vapaaseen sivistystyöhön: yhdistykset ja vapaan sivistystyön oppilaitokset tavoittavat vuosittain suuren joukon suomalaisia kulttuuriharrastusten ja ei-tutkintotavoitteisten kulttuuriopintojen kautta. Niiden kautta myös tuotetaan huomattava määrä kulttuuritarjontaa ja -palveluja eri puolilla maata. Esitämme, että kolmannen sektorin ja vapaan sivistystyön oppilaitosten (ml. opintokeskukset) toteuttama kulttuuritoiminta, -harrastaminen ja -oppiminen integroidaan nykyistä selkeämmin osaksi toimenpiteitä.

Toimenpide 23 on erittäin tärkeä, mutta ehdotamme, että säilytetään selonteon konkreettisempi ja yksityiskohtaisempi muotoilu “Vahvistetaan kansainvälistymisen tukirakenteita sekä rahoitusinstrumentteja (mm. valtion vientituki, tuotantokannustin, hallinnollisesti kevyt tukirakenne messu- yms. osallistumiselle, kansainvälistymisen tuki- ja välittäjäorganisaatioiden roolin vahvistaminen)”.

Toimenpide 27 kaipaa lisää konkretiaa; mitkä tahot lasketaan sillanrakentajiksi/välittäjäportaaksi ja miten niiden toimintaa aiotaan vahvistaa?

Tekijöiden oikeudet turvaavan lainsäädännön kehittäminen (toimenpide 30) on levityksen ja jakelun kannalta keskeisin toimenpide. Tekijöiden on saatava sekä kattava raportointi että asianmukainen ja oikeasuhtainen korvaus teostensa hyödyntämisestä. Lainsäädännöllä on myös turvattava tekijänoikeudella suojatun aineiston käytön korvaaminen tekoälyteknologioita kehitettäessä.
Toimeenpanosuunnitelmaan olisi syytä lisätä selkeä kirjaus yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistamisen välittömästä käynnistämisestä hovioikeudenneuvos Kristiina Harengon tekemän selvityksen mukaisesti.

Toimenpiteissä 20–24 on otettava huomioon taide- ja kulttuurialan toimijoiden moninaisuus rahoitusinstrumentteja kehitettäessä. Kenttä ei ole jakautunut kahtia taiteilijoihin ja yrityksiin, vaan kansainväliseen toimintaan osallistuu eri sektoreita, kansainvälistymiseen tähtääviä yhdistyksiä, säätiöitä ja muita toimijoita. Toiminnan luonne ei ole perinteistä kulttuurivaihtoa, vaan monilta osin myös kaupallista toimintaa. Jotta nykyiset rahoitusinstrumentit aidosti tukisivat kulttuurivientiä, niitä on kehitettävä merkittävästi eri taiteenalojen tarpeista käsin.

Toimenpide 27: Välittäjäportaan toiminnan vahvistaminen on erittäin tärkeää. On kuitenkin välttämätöntä tarkentaa, keitä tällä tarkoitetaan. Taiteilijoiden ja taiteilijayhteisöjen kansainvälistymisen tukena voivat toimia tuotannon ja välityksen asiantuntijat, tuottajat, kuraattorit, ohjelmamyyjät, agentit ja muut ammattilaiset, joilla on laajat verkostot ja osaamista rahoituksen hakemisesta. Tukemalla näiden asiantuntijoiden osaamista voidaan kulttuurin ja taiteen vientiä kehittää tehokkaasti.

Tekijänoikeuslainsäädännössä on tekijöiden ohella tunnistettava myös museoiden toiminta kulttuurisisältöjen esiintuomisessa.

Kaikki kohdat ovat turhia, jos kulttuuriperintöinstituutioiden toimintaa ei tunnusteta ja varmisteta pitkäjänteisesti eikä taidekasvatusta ja taiteen perusopetusta vakavissaan juurruteta erottamattomaki osaksi peruskoulua ja kirjastojen toimintaa. Luovan alan elinkeinojen kohdalla turha tekoälyosaamista erikseen mainita toimenpiteenä. (29.) Pohjarakenteet vankaksi ennen soveltamista. 27. Miten voisi vahvistaa taidekriitikoiden rahan ansaintaa? Nyky-Suomessa ko. toimi taloudellisesti täysin mahdoton ilman apurahaa tai muuta tulon lähdettä. Mitä sillanrakentajilla täss tarkoitetaan? Insinöörejäkö? Vai kenties taiteen- ja kulttuurintutkimuksen akateemisia ammattilaisia sekä taidekasvattajia? Toimiiko arvoketju, jos levityksessä olevan sisällön ja muodon ammattimaiselle arvostelulle ei ole julkista mahdollisuutta eikä tilaa tai se on yksiäänistä ja lähellä markkinointia?

Taiteen ja kulttuurin eri alojen sillanrakentajien / välittäjäportaan vahvistaminen on todella tärkeää, jotta todella voidaan saavuttaa arvoketjun parantumista ja ekosysteemistä yhteistyötä. Koko Suomen tasolla ekosysteemisessä ajattelussa on huomioitava myös kolmas sektori palveluiden tuottajana ja kehittäjänä - yhdistysmuotoinen toiminta on todellinen työskentelymalli erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella.
Toimenpiteissä kaivattaisiin tarkempaa vastuuttamista - kuka tekee, miten rahoitetaan, mitkä tahot tekevät yhteistyötä.

Yhdymme Luovat ry:n esitykseen, että toimeenpanosuunnitelmaan olisi syytä lisätä kirjaus yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistamisen käynnistämisestä. Tällä hetkellä budjetista maksettavaa 5,5 miljoonan euron summaa ei voida pitää vähimmässäkään määrin lain ja direktiivin edellyttämänä kohtuullisena hyvityksenä oikeudenhaltijoille. Luovan työn tekijöille aiheutuva haitta on tuoreimman selvityksen mukaan 46 miljoonaa euroa. Hovioikeudenneuvos Kristiina Harenko on esittänyt, että järjestelmä tulisi uudistaa ja uudistustoimiin tulisi ryhtyä ripeästi. Nykytilanteessa sekä oikeudenhaltijat että valtio menettävät varoja suhteessa tilanteeseen, joka lakiuudistuksella on mahdollista saavuttaa.