Tekijöiden taloudellisten ja moraalisten oikeuksien turvaamiseksi esitettyjä toimenpiteitä tulee täsmentää ja täydentää konkreettisemmalle tasolle. Useisiin toimenpiteisiin tulee ryhtyä pikaisesti jo heti vuoden 2026 aikana.

Tekijänoikeuslainsäädäntöä tulee uudistaa, jotta luovalla alalla voidaan luoda talouskasvua ja tukea innovaatioita, teosten käyttäminen uusilla tavoilla on mahdollista helposti ja vastuullisesti, voidaan turvata tekijöiden ja oikeudenhaltijoiden taloudelliset ja moraaliset oikeudet sekä oikeasuhtainen ja kohtuullinen korvaus heidän teostensa hyödyntämisestä eli säilytetään vahva tekijänoikeussuoja ja mahdollistetaan luovan alan kasvu ja innovaatiot.

Toimenpiteistä kohtaa 30 ja 31 tulee muuttaa seuraavasti:

30. Kehitetään tekijöiden ja oikeudenhaltijoiden oikeudet turvaavaa tekijänoikeuslainsäädäntöä, tekijänoikeusdatan hallinnoinnin teknistä infrastruktuuria sekä ratkaisuja digitaalisen ja muun teknisen kehityksen (ml tekoäly) erityiskysymyksiin, muun muassa uudistamalla nykyinen yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä sekä kehittämällä sopimuslisenssisääntelyä (ml. tekoälykäyttöä koskeva sopimuslisenssisäännös).

31. Tehostetaan keinoja teosten luvattoman käytön torjumiseksi muun muassa vahvistamalla oikeudenhaltijoiden tiedonsaantioikeuksia, säätämällä laissa yhteishallinnointiorganisaatioille oikeus nostaa kanteita hallinnoimiensa oikeuksien osalta, turvaamalla oikeudenhaltijoille riittävät ja tehokkaat oikeussuojakeinot oikeuksiensa täytäntöönpanemiseksi (ml. sitovat välimiesmenettelyt isojen alustapalveluiden neuvotteluvaltaa vastaan) sekä varmistamalla tehokkaiden tutkintakeinojen käyttömahdollisuus.

Toimenpidelistaa tulee täydentää uudella toimenpiteellä:

Selvitetään keinot suojata henkilön omaa kuvaa, ääntä ja olemusta ja puuttua henkilöä loukkaaviin syväväärennöksiin.

Suomen UNESCO:n Luovien kaupunkien verkostoon kuuluville kaupungeille tulisi varata taloudellisia resursseja suomalaisen kulttuurin levittämiseksi maailmalle näiden verkostojen välityksellä.

Useat toimenpiteet liian yleisellä tasolla. Esimerkiksi vienninedistämismatkojen tyyppisiä konkreettisia toimenpiteitä tulisi nimetä.

Luovan talouden kasvustrategia ja sen toimenpiteet ovat tärkeä tiekartta suomalaisen luovan alan kehittämiselle kansainvälisten verrokkimaiden tasolla. Kirja-alaa tai kirjailijoita ei kuitenkaan ole tässä strategiassa tarpeeksi huomioitu, sen keskittyessä musiikkiin ja av-alaan. Kirjallisuus on kuitenkin usein pohjana monien muiden kulttuurialojen taustalla. Lyyrikot kirjoittavat biisejä, romaanikirjailijoiden teoksiin pohjautuu romaaneja ja näytelmiä ja monet kirjailijat kirjoittavat myös elokuvakäsikirjoituksia.
Suomalainen kulttuuri ja erityisesti kirja-ala tarvitsee lisää sääntelyä, jotta se voi säilyä. Strategiasta puuttuu kirja-alalle tarvittavan sääntelyn selvittäminen, kuten kirjojen suoratoistoille asetettava maksuvelvoite. Tämä tarkoittaisi sitä, että ääni- ja e-kirjoja suoratoistossa tarjoava yritys maksaisi oikeudestaan olla markkinoilla liikevaihdostaan veroluonteista maksua kirjallisuuden kehittämiseen (esimerkiksi apurahoitukseen).
Luovan alan yrityskenttä koostuu usein pienistä toimijoista, joiden kasvua voidaan vauhdittaa joustavilla tukimuodoilla, pääomituksella ja osaamisen kehittämisellä. Alalle tulee luoda suotuisat olosuhteet, jolloin se tuottaa huomattavaa aineellista ja henkistä hyvää sekä vahvistaa Suomen kansainvälistä vetovoimaa. Meillä ei ole enää varaa menettää yhtäkään luovan alan tekijää ja yrittäjää yhdelläkään hallituskaudella. Suunta pitää saada korjattua pikaisesti.
Vahva tekijänoikeussuoja on myös kansallinen kilpailutekijä. Jotta kotimainen luova ala voi jatkossakin hyvin, on alan toimintaedellytykset turvattava.
Digitaalisten sisältömarkkinoiden kehitys tukee kasvua, työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia. Tämä edellyttää kuitenkin, että on olemassa sisältöä, jota yritykset voivat lisensoida ja hyödyntää liiketoiminnassaan. On myös tärkeää, että toimialan rakenteet mahdollistavat menestymisen luovalla alalla sekä tekijöille että yrityksille.
Kirja-alalle spesifisti toivomme tekijänoikeuksien edistämisessä ja ymmärrystä tekijänoikeuksien positiivisista vaikutuksista koko kansantaloudelle. Niillä on valtavan suuri merkitys paitsi tekijöiden ansainnalle myös koko talouden kasvupotentiaalille.
Luova ala on kasvava toimiala. Taiteella yleisesti ja meidän tapauksessamme kirjallisuudella on huomattavista kerrannaisvaikutuksista talouteemme: Kirjailijan luoma teos työllistää kustantajia, kirjakauppoja, kirjastoja, suoratoistopalveluita, elokuva-, teatteri- ja tapahtuma-alaa, mediaa ja matkailua. Kirjojen ja kulttuuritapahtumien arvonlisävero on saatava alas, jotta ihmiset kuluttaisivat enemmän kulttuuria.

Välittäjätehtäviin ei panosteta riittävästi, vaikka niiden avulla taiteelle voisi tulla lisää kuluttajia, mikä parantaisi ammattimaisen taiteen tekemisen edellytyksiä. Kansainvälisyyteen ja vientiin on panostettava. Ala on ymmärrettävä elinkeinoksi, jolla on suuri kasvupotentiaali, erityisesti, kun verrataan Suomen tilannetta kansainvälisiin verrokkimainin. Vapaa sivistystyö ei yksin riitä, vaan koulutukseen on panostettava nimenomaan tiedekorkeakouluissa, joista asiantuntijat erilaisiin välittäjätehtäviin valmistuvat.

Tavoitteissa 20-31 on paljon tärkeitä asioita, mutta kirjaukset ovat hyvin yleisellä tasolla. Tavoitteen 23 osalta olisi toivottavaa lisätä EU:n eri rahoitusinstrumenttien hakukyvykkyyden lisäämistä alalla.

TP 25 (Kannustetaan kuntia, maakuntia ja korkeakouluja luovan talouden vahvistamiseen…) on kannatettava, mutta nostaa kysymyksen, eivätkö kunnat ole toimeenpanosuunnitelman toteuttajia itse? Olisi hyvä, että toimeenpanosuunnitelmalla olisi yhtä laajat hartiat, kuin selonteollakin, ja koko kenttä olisi yhdessä toteuttamassa selonteon tavoitteita.

Kirjastolain mukaan kirjaston tulee pitää yllä monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa. Tämä ei digitaalisen julkaisemisen osalta tällä hetkellä toteudu, sillä ilmestyvistä e- ja e-äänikirjoista vain osa on tarjolla E-kirjastoon. Asia tulee ratkaista viimeistään pian valmistuvan kirja-alan selvityksen toimenpide-ehdotusten selvittyä.

TAVOITE Tekijöiden taloudelliset ja moraaliset oikeudet on turvattu.
Toimenpiteissä tulee varmistaa oikeudenomistajien turva tekijänoikeuslainsäädännön avulla. Kulttuuripoliittisessa selonteossa todetaan, että koulu on Suomen suurin kulttuurilaitos. Toimeenpanossa on varmistettava, että kouluilla ja oppilaitoksilla on käytössään tarvittavat luvat teosten käyttöön. Lisäksi on huolehdittava siitä, että tähän varattava rahoitus on riittävä valtion budjetissa.
Esimerkki: Elokuvan käyttö opetuksessa katsotaan tekijänoikeuslaissa julkiseksi esittämiseksi, ja siksi siihen tarvitaan aina lupa. Koulukino Suoratoisto sisältää tämän luvan. Esimerkki talousarvioesityksestä vuodelle 2026:
Eräät Opetushallituksen menot ja avustukset on varattu tekijänoikeuslakiin (404/1961) perustuvien kopiointi- ja muiden käyttöoikeuskorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia (ml. elokuvat) koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan menojen maksamiseen. Vuonna 2022 momenttiin lisättiin maininta elokuvien sisältymisestä korvausten piiriin, mutta määrärahaa ei kasvatettu. Tämän vuoksi Opetushallitus ei voi hankkia elokuvien esittämiseen tarvittavia käyttölupia kyseisestä määrärahasta.

On huomioitava ja hyväksyttävä myös digitaaliset ratkaisut kulttuurisisältöjen levityksessä, sillä ne ovat kustannustehokkaita, vaikuttavia ja saavutettavia kaikkialla Suomessa. Esimerkkinä tästä toimii Koulukino Suoratoisto, joka mahdollistaa elokuvien laajan ja yhdenvertaisen käytön opetuksessa.

Pidämme tavoitteita ja niihin liittyviä toimenpiteitä kohtalaisen hyvinä. Toimenpiteissä yhdistysmuotoinen toiminta tulee huomioida välttämättömänä osana luovan alan ekosysteemiä, sillä taide- ja kulttuurialan yhdistystoimijat toimivat monesta näkökulmasta katsottuna elinkeinonharjoittajien tavoin. Esittävän taiteen vapaan kentän yhteisöjen joukossa on toimijoita, joille kansainvälisyys on keskeistä, suorastaan elinehto. Tämä tulisi huomioida toimenpiteen 23 (”vahvistetaan kansainvälistymisen tukirakenteita sekä rahoitusinstrumentteja”) kohdalla. Samoin esittävän taiteen vapaan kentän yhdistysten rooli sillanrakentajina taiteilijoiden ja yleisöjen välillä tulee huomioida, kun vahvistetaan välittäjäportaan toimintaa (toimenpide 27).