Museot tulee huomioida osana investointien ja liiketalouden kehittämisen kokonaisuutta sekä maabrändityötä ja matkailun kehittämistä. Museoiden yli 8 miljoonaa vuotuista käyntiä osoittavat, että Suomen museot tarjoavat kiinnostavaa katsottavaa halki Suomen ja läpi vuoden.

Usea tavoitteesta on vastaa luovan talouden kasvustrategian toimenpiteitä, mikä on hyvä. Toisaalta luovan talouden kasvustrategiassa keskiössä ovat luovan alan yritykset ja tässä kohderyhmään tulee laajentaa - Kupose toimeenpanosuunnitelmassa on tärkeä määritellä toimijakentän luonne, myös mahdollinen polku tekijästä yrittäjäksi sekä kytkös luovan alan kasvustrategiaan. Otsikkoon tulisi lisätä kansainvälisyys. Tavoitteena on kansainvälisyys – toimenpiteenä rakenteiden vahvistaminen ja yhteistyön lisääminen (poikkihallinnolliset ja -sektoriset yhteistyörakenteita tarvitaan) tp 22 --> "käynnistetään keskustelu" ei ole riittävän konkreettinen toimenpide. 24--> taiteen, kulttuurin ja LUOVIEN ALOJEN osuutta vienninedistämisen matkoilla vahvistetaan. Luovien alojen integroimiseen osaksi elinkeinopolitiikkaa, ulkomaan kauppapolitiikkaa edellyttää uudenlaisia yhteistyön ja neuvottelun rakenteita, "pöytiä". Toimeenpanosuunnitelmassa tulisi nostaa selkeämmin esiin, että luovien alojen kasvu syntyy nimenomaan kansainvälisyydestä ja kansainvälisen pitkäjänteisen ja kestävän yhteistyön parissa, koska kotimaiset markkinat ovat verrattaen pienet. Kansainvälisen liikkuvuuden, osaamisen, yhteistyön ja ammattilaisyhteyksien vahvistamisen merkitys tuli olla paremmin esillä. Kansainvälisten tukirakenteiden ja rahoitusinstrumenttien osalta olisi syytä nimetä Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien rooli kansainvälisessä työssä.

Toimenpiteet edistävät taide- ja kulttuurialan liiketoimintaa ja osaltaan sitä kautta kulttuuripoliittisten tavoitteiden toteutumista, mutta toimenpiteet rajoittuvat vain osaan taiteen ja kulttuurin kentästä. Rahoituksen rakenteita kehitettäessä on turvattava myös ei-markkinaehtoisen kulttuurin määrärahat. Jatkossakin tarvitaan ja ekosysteemissä tulisi tunnistaa julkisen ja kolmannen sektorin voittoa tavoittelematon toiminta, jotta taide ja kulttuuri säilyy elävänä.

Samoin arvoketjussa tulee huomioida taiteen ja kulttuurin harrastajat tekijöinä ja toteuttajina, ei vain yleisönä ja kuluttajina. Ekosysteemissä tuleekin huomioida paremmin esimerkiksi järjestö- ja yhdistysmuotoisia toimijoita sekä vapaan sivistystyön piirissä esimerkiksi opintokeskusten ja kansalaisopistojen taide- ja kulttuuritoiminta.

Tekijöiden moraalisten ja taloudellisten oikeuksien turvaaminen on hyvin tärkeää nojaten erityisesti EU-alueen päätöksentekoon. Toimeenpanosuunnitelmaan on myös lisättävä kirjaus yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistamisesta tekijöiden oikeuksien parantamiseksi.

Toimenpiteet jäävät suurelta osin muotoon “vahvistetaan” ja “kehitetään”, mutta eivät sisällä keinoja, joilla tavoitteet voidaan saavuttaa eri kentän osissa. Eri taiteenalojen tarpeet vaihtelevat huomattavasti, eikä yksi malliratkaisu sovellu kaikille.

Esimerkiksi kirja-alaa koskeva kansallinen ohjelma on hyvä, mutta vastaavaa vakavuutta olisi tarpeen osoittaa myös niille lukuisille aloille ja toimijoille, joiden asema on rakenteellisesti vielä kirja-alaakin heikompi. Tässä suhteessa toimeenpanosuunnitelma ei vielä toimi johdonmukaisena välineenä yhdenvertaisten toimintaedellytysten tukemiseen.

Lisäksi olisi syytä huomioida nykyistä selvemmin, miten hankerahoituksen käyttö vaikuttaa pitkäjänteiseen kehittämiseen. Nykytilanteessa monet hankkeet synnyttävät rakenteita, jotka jäävät vaille jatkorahoitusta ja kilpailevat perustoiminnan tuesta. Kestävämmän mallin voisi rakentaa siirtämällä painotusta yleisavustuksiin tai hankkeille, joiden vaikutukset jatkuvat kevyemmällä ylläpidolla tai jotka parantavat toimijoiden rakenteellista tilannetta.

Toimeenpanosuunnitelma sisältää lisäksi kaksi muuta keskeistä parannettavaa kohtaa:

Välittäjäportaan ja sillanrakentajien asema: Selonteossa ja eduskunnan kannanotossa nostetaan erikseen esiin sillanrakentajat ja välittäjäporras (esim. kääntäjät, agentit, galleristit, tuotantotalot, kuraattorit). Toimeenpanosuunnitelmassa ne mainitaan yleisellä tasolla, mutta niiden rakenteellista asemaa ei täsmennetä. Suosittelen, että levitystä ja markkinointia koskeviin toimiin kirjataan selkeästi, miten välittäjäporrasta tuetaan omana kokonaisuutenaan (rahoitus, osaaminen, kansainväliset verkostot). Ilman vahvaa välittäjäporrasta vienti ja jakelu jäävät helposti projektitasolle.

Tekoäly, tekijänoikeus ja korvausmekanismit: Tekoäly on tunnistettu sääntely- ja tekijänoikeuskysymyksenä, mutta levityksen ja jakelun tasolla näkökulma jää tekniseksi. Tekoälyn hyödyntäminen nojaa laajasti taiteilijoiden ja muiden kulttuurialan toimijoiden teoksiin ja sisältöihin, ja siksi sen tulisi näkyä selkeästi myös tulonmuodostuksen ja korvausmekanismien tasolla. Toimeenpanosuunnitelmaa tulisi täydentää toimilla, joilla varmistetaan reilut ja läpinäkyvät korvaukset tekijöille tekoälyä ja digitaalisia alustoja hyödyntävistä palveluista – sekä vahvistetaan tekijyyden ja inhimillisen työn arvostusta tilanteessa, jossa osa tuotannosta ja jakelusta siirtyy uusille teknologioille.

Lisäksi toivoisin tarkennusta siihen, miten jakelun ja markkinoinnin kehittäminen huomioi kieliryhmät, vähemmistöt ja alueellisesti pienemmät toimijat, etteivät viennin ja kasvun logiikat syrjäytä monikielisyyden ja kulttuurisen moninaisuuden tavoitteita.