Toimenpiteet ovat kannatettavia, mutta TKI-rahoitukseen ja kansainvälistymisen tukirakenteisiin tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja. Business Finlandin tukikriteerit ja kulttuuriviennin rahoitus tulisi uudistaa ja kehittää alan erityispiirteet huomioivia räätälöityjä tuki-instrumentteja. Nämä tarkennukset olisi syytä kirjata osaksi toimeenpanosuunnitelmaa.
Vienninedistämismatkat, valtionvierailujen kulttuuriosuudet (toimenpide 24), kehittämisrahoitus (toimenpide 28) ja piratismin torjunta (toimenpide 31) ovat konkreettisia edistysaskeleita. Rikoslain maksimirangaistus tekijänoikeusrikoksista – vain kaksi vuotta vankeutta – on EU-maiden alhaisin, ja rajoittaa poliisin tutkintakeinoja. Tämän puutteen korjaaminen tulisikin aloittaa pikaisesti.
Levityksen ja jakelun kannalta keskeisin toimenpide on tekijöiden oikeudet turvaavan lainsäädännön kehittäminen (toimenpide 30). Tämäkin toimenpide jää kuitenkin hyvin ylätasolle. Tekijänoikeuslainsäädännössä olisi keskeistä huomioida tekoälyn nopea kehitys – ansainnan mureneminen tekoälyn aikakaudella on yksi luovan työn tekijöiden suurimmista huolenaiheista. Tavoitteena tulee kulttuuripoliittisen selonteon mukaisesti olla oikeudenhaltijoiden tekijänoikeuksiin ja tekijänoikeudella suojatun aineiston käytön korvaamiseen liittyvät intressien huomioiminen tekoälyteknologioita kehitettäessä. Oikeuksien toteutuminen on edellytyksenä myös tekoälyosaamisen kehittämiselle (toimenpide 29).
Lisäksi toimeenpanosuunnitelmaan olisi syytä lisätä kirjaus yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistamisen käynnistämisestä. Tällä hetkellä budjetista maksettavaa 5,5 miljoonan euron summaa ei voida pitää vähimmässäkään määrin lain ja direktiivin edellyttämänä kohtuullisena hyvityksenä. Luovan työn tekijöille aiheutuva haitta on tuoreimman selvityksen mukaan 46 miljoonaa euroa. Hovioikeudenneuvos Kristiina Harenko on esittänyt, että järjestelmä tulisi uudistaa ja uudistustoimiin tulisi ryhtyä ripeästi.
Toimenpiteet ovat kokonaisuudessaan kannatettavia ja olennaisia kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteiden toteutumisessa. TKI-rahoituksen soveltuvuudessa luoville aloille on ollut merkittäviä haasteita jo pitkään. Alalle tulisi pikaisesti kehittää alan erityispiirteet huomioivia, niille räätälöityjä tuki-instrumentteja. Kansainvälistymisen tukirakenteiden, innovaatiorahoituksen ja rahoitusinstrumenttien aito vahvistaminen vaatisi vähintäänkin Business Finlandin tukikriteerien uudistamista sekä rahoituksen turvaamista kulttuuriviennille.
On hyvä, että toimenpiteet sisältävät myös osin enemmän konkretiaa, esimerkiksi vienninedistämismatkojen ja valtionvierailujen kulttuurin osuuden kohdalla (toimenpide 24), valtion kehittämisrahoituksen suuntaamista tarkentamalla (toimenpide 28) ja tehokkaiden tutkintakeinojen varmistamisen osalta piratismin torjumiseksi (toimenpide 31).
Levityksen ja jakelun kannalta keskeisin toimenpide on tekijöiden oikeudet turvaavan lainsäädännön kehittäminen (toimenpide 30). Tämäkin toimenpide jää kuitenkin hyvin ylätasolle. Tekijänoikeuslainsäädännössä olisi keskeistä huomioida tekoälyn nopea kehitys. Tuoreen tutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä musiikintekijästä on huolissaan tulojen epätasaisesta jakautumisesta tekoälyn myötä. Toimenpidettä tulisikin tarkentaa siten, että tavoitteena on kulttuuripoliittisen selonteon mukaisesti oikeudenhaltijoiden tekijänoikeuksiin ja tekijänoikeudella suojatun aineiston käytön korvaamiseen liittyvien intressien huomioiminen tasapainoisesti ja läpinäkyvästi tekoälyteknologioita kehitettäessä. Suomen tulee myös kansainvälisillä areenoilla huolehtia siitä, että tekijöiden oikeudet toteutuvat tekoälyn aikakaudella. Oikeuksien toteutuminen on edellytyksenä myös tekoälyosaamisen kehittämiselle (toimenpide 29): luovan työn tekijöiden ei voi olettaa hyödyntävän tekoälyä monimuotoisesti, jos heidän samaan aikaan pitää pelätä loukkaavansa jonkin kolmannen osapuolen oikeuksia.
Toimeenpanosuunnitelmaan olisi syytä lisätä kirjaus yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistamisen käynnistämisestä. Tällä hetkellä budjetista maksettavaa 5,5 miljoonan euron summaa ei voida pitää vähimmässäkään määrin lain ja direktiivin edellyttämänä kohtuullisena hyvityksenä. Luovan työn tekijöille aiheutuva haitta on tuoreimman selvityksen mukaan 46 miljoonaa euroa. Hovioikeudenneuvos Kristiina Harenko on esittänyt, että järjestelmä tulisi uudistaa ja uudistustoimiin tulisi ryhtyä ripeästi.
Listatut toimenpiteet edistävät taide- ja kulttuurialan liiketoimintaa ja osaltaan sitä kautta vahvistavat kulttuuripoliittisia tavoitteita.
Elinkeinotoimintaa ja vientiä (toimenpiteet 20-24) sekä arvoketjun toimivuutta ja ekosysteemistä yhteistyötä (toimenpiteet 25-29) täsmennettäessä jatkotyöstössä on huomioitava festivaalien ja kiertueiden merkitys. Tuotantojen kiertäminen ja elinkaarien pidentäminen on hyödyllistä niin taiteen saavutettavuuden ja eri väestöryhmien osallisuuden kuin ammattilaisten ansainnan ja resurssien kestävän käytön kannalta.
Rahoituksen rakenteita kehitettäessä (toimenpiteet 21, 22, 28) on muistettava turvata ei-markkinaehtoisen kulttuurin määrärahat. Jatkossakin tarvitaan julkisen ja kolmannen sektorin voittoa tavoittelematonta toimintaa varmistamaan ilmaisunvapaus ja kulttuurinen monimuotoisuus. Niiden rapautuminen ehdyttäisi ennen pitkää myös kulttuuriset innovaatiot, joihin luovien alojen liiketoiminta nojaa. Jakelukanavista puhuttaessa on tärkeä pitää tarkastelussa YLE, jolla on erityinen kulttuuripoliittinen rooli marginaalisten äänten turvaajana.
Pidämme tärkeänä tekijöiden moraalisten ja taloudellisten oikeuksien turvaamista. Näissä asioissa yhteiseurooppalainen tai sen ylittävä kansainvälinen viitekehys on tärkeä. Suomen tulisi pyrkiä toimimaan sääntelyn kehittämisessä yhteisessä rintamassa ja välttämään kansallisen tason erityisratkaisuja. Tekijät ovat altavastaaja-asemassa suuriin ylikansallisiin yrityksiin nähden. Toimenpide 31 on tarpeellinen, jotta tekijöiden oikeuksia voidaan aidosti valvoa ja rikkomuksista tarvittaessa nostaa oikeusjuttuja.
Toimeenpanosuunnitelmaan on lisättävä kirjaus yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistamisesta. Nykyinen 5,5 miljoonaa euroa ei vastaa direktiivin edellyttämää kohtuullista hyvitystä. Luovan työn tekijöille aiheutuva haitta on tuoreimman selvityksen mukaan 46 miljoonaa euroa.
Useat esitetyistä tavoitteista ovat sellaisia, että niiden toteutumista ei voida nykyisen muotoilun mukaan mitata. Ne kaipaisivat siten täsmennystä. Esimerkiksi tavoite “viennin edistäminen” on hyvin avoin. Luontevampi olisi määritellä konkreettinen taso, kuten viennin merkittävä lisääntyminen tai viennin edistämiseen investoidaan X-kertaisesti lähtötasoon verrattuna.
Toimenpiteissä ei myöskään tuoda esiin selkeästi rahoituksen kasvattamista, eli alaan investoimista. Tämä olisi luonteva paikka käsitellä tarvetta lisätä taiteen, kulttuurin ja luovien alojen rahoitusta nykyisestä huomattavasti, erityisesti kun tavoitteena on kasvattaa alan osuutta BKT:sta. Myös selonteossa todetaan selkeästi: “Kulttuuri- ja luovien alojen julkinen rahoitus ja rakenteet vahvistuvat vuoteen 2040 mennessä niin, että luovan talouden osuus BKT:sta kaksinkertaistuu.”
Kohdan muotoilut jäävät lisäksi monin paikoin hyvin yleiselle tasolle. Esimerkiksi ilmaisu “vahvistetaan kansainvälistymisen rakenteita” ei kerro, mitä konkreettisia toimia tämä edellyttää. Tähän kaipaisi täsmällisempää kuvausta.
Toimenpiteissä, jotka on muotoiltu muotoon “kannustetaan”, ei ole kovin vahvaa ohjausvaikutusta. Niiden vaikuttavuus jää todennäköisesti rajalliseksi, ellei niitä täydennetä konkreettisemmilla ja/tai velvoittavammilla toimilla.
Myös toimenpide 27 jää epämääräiseksi: “Vahvistetaan taiteen ja kulttuurin eri alojen sillanrakentajien / välittäjäportaan toimintaa.” Tässä olisi hyvä täsmentää, miten vahvistaminen toteutetaan ja keitä kyseinen toimijaryhmä käytännössä tarkoittaa. Selonteossa tämä on muotoiltu hieman konkreettisemmin, esimerkiksi maininnalla “uudenlaiset välittäjärakenteisiin liittyvät rahoitusmuodot.”
22. Tarkennuksen tarve sama kuin edellä. Mitä tarkoittaa, että vahvistetaan kansainvälistymisen tukirakenteita sekä rahoitusinstrumentteja? Mitä silloin konkreettisesti lähdetään tekemään ja kuka tekee? BKT:n parantaminen vaikuttaa luonnollisesti kaikkeen julkiseen rahoitukseen ja yhteiskunnan menestymiseen, mutta tilanteessa, jossa suhdanne on haastava, eikä kasvua ole ollut noin 20 vuoteen, on toivottavaa, että rahoituksen kanavia löytyisi osaltaan myös kulttuurialalle, erityisesti sen
23. Rahoittajien välisen yhteistyön tiivistäminen on kannatettavaa kuten toimenpiteessä 22 todetaan. ”Vahvistetaan julkisten ja yksityisten rahoittajien välistä yhteistyötä ja julkisten rahoitusvälineiden yhteensovittamista sekä käynnistetään keskustelu aineettoman omaisuuden arvon määrittelystä.” Tähän tueksi konkeettisia toimenpiteitä ja vastuutaho koordinaatiolle.
Toimet eivät ole vielä edistyneet varsinaisiksi toimien tasoisiksi, vaan pikemminkin tavoitteita, kun “edistetään” tai “vahvistetaan”.
Selonteossa esitetyt toimenpiteet tukevat kulttuurin kehitystä, levitystä ja jakelua oikeansuuntaisesti, mutta niiden vaikuttavuus jää rajalliseksi ilman selkeitä ratkaisuja, jotka huomioivat kulttuuri- ja luovien alojen erityispiirteet. TKI-rahoitusta ja kansainvälistymisen tukirakenteita tulee kehittää selkeästi kulttuurialan tarpeisiin, sillä nykyiset instrumentit – erityisesti Business Finlandin rahoitus – eivät ole olleet luovien alojen saavutettavissa. Näitä täsmennyksiä tulee sisällyttää toimeenpanosuunnitelmaan, jotta selonteon tavoite luovien alojen kasvusta “uudena perusteollisuutena” voi toteutua.
Esitetyt toimenpiteet, kuten vienninedistämismatkat, valtionvierailujen kulttuurisisällöt, kehittämisrahoitus sekä piratismin torjunta ovat konkreettisia edistysaskelia, mutta jäävät riittämättömiksi ilman tekijänoikeuksien vahvistamista. Tekijöiden oikeuksien turvaava lainsäädännön kehittäminen (toimenpide 30) on keskeistä kulttuurisisältöjen levitykselle ja toimiville markkinoille. Toimenpide on kuitenkin esitetty liian ylätasoisesti, eikä huomioi riittävästi tekoälyn aiheuttamaa murrosta, joka uhkaa tekijöiden ansaintaa. Selonteon linjauksen mukaisesti tekoälyä kehitettäessä on varmistettava oikeudenhaltijoiden lupa ja korvaus tekijänoikeudella suojatun aineiston käytöstä; tämä on edellytys sekä tekijöiden tulonmuodostukselle että tekoälyteknologioita koskevan osaamisen kehittämiselle.
Oikeuksien tosiasiallinen toteutuminen edellyttää myös rikoslain tekijänoikeusrikoksia koskevan enimmäisrangaistuksen tarkistamista, sillä nykyinen kahden vuoden enimmäisrangaistus on EU:n alhaisin eikä mahdollista poliisille tehokkaita tutkintakeinoja. Lisäksi toimeenpanosuunnitelmaan tulee kirjata yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistamisen käynnistäminen. Nykyinen 5,5 miljoonan euron määräraha ei vastaa lain ja direktiivien edellyttämää kohtuullista hyvitystä tekijöille aiheutuvasta haitasta.
Kokonaisuudessaan toimenpiteet ovat selonteon tavoitteiden mukaisia, mutta niiden onnistuminen edellyttää selkeitä, kulttuurialan rakenteet ja ansaintalogiikan huomioivia ratkaisuja sekä tekijänoikeuksien vahvaa roolia kulttuuripoliittisen vision toteuttamisessa.
Jotta kulttuuri jokaisenoikeutena toteutuisi myös käytännössä, tulee varmistaa, että kulttuurin saavutettavuus ja esteettömyys ovat sisäänrakennettuja periaatteita. Tämän voisi lisätä omaksi tavoitteeksi.
Toimenpiteet ovat kannatettavia, erityisesti tekijöiden oikeudet turvaavan tekijänoikeuslainsäädännön kehittäminen ja piratismin torjuminen. Myös tässä kohdassa on tärkeää huolehtia siitä, että tekijät saavat asianmukaisen korvauksen teostensa käytöstä erityisesti julkisen sektorin käyttötilanteissa. Kirjallisuuden tekijät saavat jatkossa korvauksen vain kuudesta prosentista Celia-kirjaston lainoja. Korkeakoulukirjastoissa verkkokirjahyllyt ovat kirjastokäytön korvausten ulkopuolella vaikka ne sisältävät aivan samoja teoksia, jotka muina e-kirjoina kirjaston kautta luettuina ovat korvauksen piirissä. Lainauskorvausmäärärahaa on tarkistettu viimeksi vuonna 2016 ja sen jälkeen elinkustannukset ovat nousseet yli 20 %.
Viitaten Turvaa ja pysyvyyttä sirpaeltyön tekijöille -selvityksen politiikkaehdotuksiin vuodelta 2023, s.38, "Tanssin aluekeskusten asema tanssin alan työelämän parantajana ja tanssitaiteen saavutettavuuden edistäjänä olisi hyvä vakiinnuttaa kulttuuripolitiikassa kansallisella päätöksellä niille suunnatusta erityisestä ja vakituisesta valtionavustuksesta." Lisäksi politiikkasuosituksissa todettiin: "Toinen pilottihanke, jolle tämän ja muiden taiteenalojen työtä koskeneiden tutkimusten tulosten valossa voisi olla tilausta, olisi sellainen, jossa tanssin aluekeskusten työllistämismallia laajennettaisiin muille esittävien taiteiden aloille."
Tämän pohjalta tavoitteen "Arvoketjun toimivuuden parantaminen ja ekosysteeminen yhteistyö." alla toimenpidettä 27 voisi tarkentaa esimerkiksi seuraavasti:
27. Vahvistetaan taiteen ja kulttuurin eri alojen sillanrakentajien / välittäjäportaan toimintaa. Tällaisia toimijoita ovat esimerkiksi tanssin aluekeskukset ja esittävän taiteen tuotantotalot.
Lisätään vastuullisuus toimenpiteeseen 29. : Vahvistetaan kulttuuri ja luovan alan toimijoiden vastuullista tekoälyosaamista..."
“Vahvistetaan kansainvälistymisen tukirakenteita sekä rahoitusinstrumentteja” on äärimmäisen tärkeä ja kannatettava tavoite. Konkreettisesti, nykytaidemarkkinan tueksi tarvitaan välittömästi kansainvälisille taidemessuille osallistumiseen tarkoitettu rahoitusinstrumentti, jollaisen Business Finland lakkautti syksyllä 2025.
Läpimurtojen tekeminen ulkomailla ei onnistu ilman tukevaa ponnahduslautaa kotimaassa. Luovien alojen kansainvälisyyttä ja taiteen vientiä on tuettava poikkihallinnollisesti, pitkäjänteisesti ja rohkeasti siihen investoiden myös taloudellisesti. Kuvataiteen kansainvälisyyden tukeminen tarkoittaa taiteen ammattilaisten mahdollisuuksia matkustaa ja solmia verkostoja, suomalaisen taiteen esittämistä ja myymistä kansainvälisillä areenoilla sekä suomalaisen taiteen näkyvyyden lisäämistä maailmalla. Tässä keskeisenä toteuttajana ovat taiteilijoiden lisäksi kuvataiteen välittäjäportaan toimijat, kuten taidetta myyvät ja esittävät galleriat ja kuvataideyhteisöt. Kohdassa 27 mainitaan “Vahvistetaan taiteen ja kulttuurin eri alojen sillanrakentajien / välittäjäportaan toimintaa”, mutta tähän tarvittaisiin lisää konkretiaa. Taideviennin ja kansainvälistämisen vahvistamiseksi olisi tärkeää vahvistaa strategista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa valtionhallinnon ja taiteen vientiorganisaatioiden välillä.