Esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet 32–47 ovat erittäin tärkeitä ja kannatettavia. Haluamme kuitenkin painottaa, että järjestölähtöisellä kulttuuritoiminnalla, -harrastamisella ja -oppimisella on merkittävä rooli niin harrastajille, kansalaisyhteiskunnalle kuin paikkakuntien elinvoimalle. Kulttuuriharrastamisen on todettu vaikuttavan myönteisesti harrastajien hyvinvointiin (Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvitykset 2024 ja 2022, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi). Monilla pienillä paikkakunnilla järjestöjen ja paikallisten yhdistysten tarjoamat kulttuuriharrastamisen mahdollisuudet ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Järjestöjen ja niiden kanssa yhdessä opinnollista toimintaa toteuttavien opintokeskusten rooli laaja paikallisen kulttuuritoiminnan tuottajana tulee tunnistaa toimenpideohjelmassa. Tämä on välttämätöntä kulttuuriharrastamisen yhdenvertaisuuden varmistamiseksi sekä alueellisesti että eri kohderyhmien näkökulmasta.
Toimenpide 32 ”Lisätään kannusteita aktiiviseen ja kestävään kulttuurin kuluttamiseen” on hyvin kannatettava, mutta sen rinnalle tarvitaan kannusteita myös aktiiviseen ja kestävään kulttuurin tuottamiseen niin, että jokainen ihminen tunnistetaan paitsi kulttuurin kuluttajana, myös sen tekijänä ja tuottajana.
Toimenpiteisiin 40–42 esitämme, että kulttuuriosallisuutta edistäviksi toimijoiksi tunnistetaan myös kulttuurijärjestöt ja -yhdistykset, sivistysliitot sekä vapaan sivistystyön oppilaitokset. Näillä toimijoilla on keskeinen rooli kulttuurisen moninaisuuden, yhdenvertaisuuden ja kotoutumisen edistämisessä.
Arvostamme toimenpiteitä tavoitteen “Kulttuurihyvinvointitoiminnan rakenteet ovat kehittyneet ja vakiintuneet” edistämiseksi. Korostamme samalla, että kulttuurihyvinvointia ja -osallisuutta lisäävää toimintaa toteuttavat jo nyt laajasti kulttuurijärjestöt, paikallisyhdistykset ja vapaan sivistystyön oppilaitokset. Esitämme, että nämä toimijat tunnistetaan kulttuuriharrastamisen ja -oppimisen keskeisiksi paikoiksi ja sisällytetään osaksi toimenpidekokonaisuutta.
Järjestöjen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten laaja-alainen toiminta tavoittaa kaikenikäisiä ympäri Suomea, myös harvaan asutuilla alueilla. Tämä tulisi huomioida hyvinvointialueiden ja kuntien rahoitusjärjestelmissä ja yhteistyöverkostoissa sekä integroida osaksi toimenpiteitä 45–47.

TAVOITE: Taide- ja kulttuuripalveluja on saatavilla eri puolilla Suomea.
--> Digitaalisuus voi olla yksi tärkeä saavutettavauuden apuväline, mutta elävää kulttuuria se ei korvaa. Näin ollen toisimme sen rinnalle myös kiertumuotoisen toiminnan.
Toimenpide 35. Ehdotus muotoiluksi:
Tuetaan kulttuuriorganisaatioiden valmiuksia tuottaa ja hyödyntää digitaalisia palveluita sekä kiertuetoimintaa yleisöiden tavoittamisessa.

TAVOITE: Lapset ja nuoret ovat aktiivisia taiteen ja kulttuurin kuluttajia ja tekijöitä.
Lapset ja nuoret on selonteossa hyvin näkyvänä läpileikkaavanakin teemana. Toimenpidepuolella koko asia on niputettu aikalailla yhteen tähän Toimenpide nro 38. joka on kyllä suuri, tärkeä ja laaja. Mutta jää näin mielestämme aika vähälle huomiolle. Voisiko sitä pilkkoja ja konkretisoida? Esimerkiksi kahteen näin:
1. Parannetaan taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta lapsille ja nuorille kaikkialla Suomessa viemällä sisältöjä osaksi päiväkotien ja koulujen arkea.
2. Edistetään kulttuuri-, taidekasvatus- ja opetustoimijoiden yhteistyötä edistämällä kulttuurikasvatussuunnitelmien ja -ohjelmien laatua ja kattavuutta.

Toimenpiteeksi oli kirjattu kirjastojen roolis vahvistaminen eri väestöryhmiä tavoittavan kulttuuriosallisuuden edistäjinä ja kirjastopalveluiden tarjoajana. Tätä toimenpidettä voisi tarkentaa esittämällä konkreettisempia toimenpiteitä, joista yksi olisi investointiavustusten palauttaminen kirjastoautoihin kirjastopalveluiden saatavuuden edistämiseksi. Samoin olisi huomioitava kirjastojen lakisääteinen tehtävä tarjota monipuolista ja uusiutuvaa kirjastoaineistoa myös digitaalisesti ja mahdollistettava se myös lainsäädännön tasolla.

Kulttuurin ja taiteen kulutuskulttuuria on syytä kehittää. Taiteen saavutettavuuden kynnyksiä pitää madaltaa ja tehdä taiteen tilaamiststa houkuttelevaa. Mahdolliset veroedut tai muut porkkanat todennäköisesti ovat yhteiskunnalle moninkertaisesti kannattavia, tästä köytyy vastaavia esimerkkejä.

Vapaan kentän yhteisöjen julkisen rahoituksen tulisi olla vakaata ja ennakoitavaa.

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen selvityksen mukaan taiteen ja kulttuurin valtakunnallisten yhteisöjen rahoitus pysyi melko tasaisena vuosina 2018–2023, minkä jälkeen näiden yhteisöjen rahoitus on laskenut kolmanneksella vuodesta 2023 lähtien.

Visuaalisten taiteiden toimialalla merkittävää osa suomalaisista taidenäyttelyistä, taidelainaamoista ja taiteilijoiden ammatillisista tukipalveluista tuotetaan kuvataide- ja kuvataiteilijajärjestöjen toimesta. Kuvataiteilijoilla ei ole työsuhteisia oman alan työpaikkoja tai palkkatyön rakenteita. Yhteisöt, kuten taiteilijayhdistykset ja taiteilijavetoiset galleriat, muodostavat Cuporen Visuaaliset taiteet Suomessa (2023) -selvityksen mukaan alan ammatinharjoittamisen perustan. Kuvataiteen alalla on paljon harkinnanvaraisilla avustuksilla toimivia yhteisöjä, jotka eivät voi hakeutua minkään VOS-järjestelmän piiriin. Niiden pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää luottamusta tulevaan ilman jatkuvaa pelkoa toiminnan katkeamisesta.

Valtioperinnöt kulttuuriin on uusi, erittäin hyvä ja konkreettinen tavoite. Hyvä tavoite on myös kulttuurihyvinvointi. On tärkeää, että se vakiintuu sekä terminä että tavoitteena.

Kohdassa "Lapset ja nuoret ovat aktiivisia taiteen ja kulttuurin kuluttajia ja tekijöitä" toimenpiteissä tulisi huomioida myös digitaalisen kulttuurin saatavuus ja sen haasteet alaikäisten toiminnassa. Esimerkiksi pelikulttuurin tarjoaminen lapsille ja nuorille tuottaa tällä hetkellä toimijoille haasteita epäselvien ikäraja-, tietosuoja-, ja ohjelmistosisältöjen johdosta, eikä ole olemassa yhtenäistä asiantuntijatahoa, jolta saisi tukea. Lisähaasteita tuo jatkuva keskustelu ikärajojen tiukentamisesta digitaalisten palveluiden kohdalla. On tärkeätä kiinnittää huomiota jatkossa siihen, miten lasten ja nuorten osallisuus digikulttuurissa toteutuu, ja mitä toimintaedellytyksiä annetaan ammattilaisille, jotka toimivat niissä ympäristöissä. Tämä on täysin ohitettu tässä selonteossa.

Kohtaan 40. voisi tarkentaa myös kirjastojen roolia digikulttuurin edistäjinä. Digitaaliset sisällöt, kuten e-kirjat sekä videopelit, eivät tällä hetkellä tavoita yhdenvertaisesti kaikkia kirjastonkäyttäjiä.

Kohtiin 46. ja 47. olisi tarvetta saada myös osaamiskeskus tai matalan kynnyksen asiantuntijataho toteuttamaan ja kehittämään aloilla hyödynnettävää tietoa ja koulutusta erilaisista kulttuurimuodoista. Koulutus yksin ei riitä, jos koulutusta ei systemaattisesti kehitetä tai ei ole olemassa yhteistä suuntaa sille, mitä koulutetaan.
Esimerkiksi digitaalista kulttuuria hyödynnetään jo nyt paljon nuorisoalalla ja osaamista on, mutta isompi ongelma on se, etteivät ammattilaiset saa tukea taustaorganisaatioiltaan yhdenvertaisesti, eikä digitaalista nuorisotyötä tai digitaalisen kulttuurin hyödyntämistä kehitetä kansallisesti riittävällä tasolla.

Taivoitte "Taide- ja kulttuuripalveluja on saatavilla eri puolilla Suomea" vaatii ehdottomasti toimepiteen koskien taiteen rahoituksen alueellista jakautumista sekä lain kuntien kulttuuritoiminnasta päivittämistä

Ehdotamme, että ko. tavoitetta koskien lisätää seuraavat toimenpiteet:

- Kohdennetaan valtion taide- ja kulttuurirahoitusta tasapainoisemmin eri puolille Suomea siten, että rahoitus vastaa väestörakennetta ja vahvistaa taiteen alueellista saatavuutta. Nykyinen rahoitus painottuu voimakkaasti pääkaupunkiseudulle, joten alueille suunnattua rahoitusta kasvatetaan suhteessa niiden asukas- ja palvelutarpeeseen.

- Tarkennetaan lakia kuntien kulttuuritoiminnasta (166/2019) siten, että siinä säädetään selkeä minimitaso, jolla kuntien in toteutettava kulttuuritoimintaa kuntalaisille.

Kommetar till 37-39 samt i förlängning 40-44

Säkra samarbetsförutsättningarna mellan utbildning och kulturaktörer

Det är avgörande att utbildningsväsendets ekonomiska resurser är realistiska och inkluderar kostnader för den kultur som kulturaktörerna erbjuder målgruppen. Utan detta riskerar vi att skapa en obalans där kulturens roll i utbildningen försvagas.

Stärk det pedagogiska kunnandet inom kultursektorn

Det konstpedagogiska kunnande som redan finns i kultursektorn får inte nedmonteras på grund av ekonomiska realiteter. Tvärtom bör det utvecklas och prioriteras, eftersom pedagogisk kompetens är en nyckel för att skapa meningsfulla kulturupplevelser för barn och unga.

Inkludera konkreta åtgärder för barn och unga

För att nå målen i handlingsprogrammet måste vi våga nämna de insatser som gör detta möjligt. Två centrala verktyg är:

Kulturfostransplaner : Gör kulturundervisningen i skola och småbarnspedagogik målmedveten och jämlik. Den introducerar barn och unga till lokal kultur och kulturarv samt stärker lokala konstnärers och kulturinstitutioners arbete.

KOnsttestarna programmet: Ger ungdomar möjlighet att uppleva konst i praktiken och är ett beprövat sätt att nå målgruppen.

Att dessa insatser inkluderas i genomförandeplanen är avgörande för att uppnå målen i handlingsprogrammet. Det är anmärkningsvärt att de har utelämnats som konkreta åtgärder i nuvarande plan.

Sammanfattning
För att nå de kulturpolitiska målen krävs:

Realistiska ekonomiska förutsättningar för samarbete mellan utbildning och kulturaktörer.
Stärkt pedagogisk kompetens inom kultursektorn.
Inkludering av kulturkasvatussuunnitelmat och Taidetestaajat som centrala insatser.

Tavoitteeseen on lisättävä saatavuuden rinnalle saavutettavuus. Toimenpide-osiossa saavutettavuutta pitää avata konkreettisesti (esteetön rakennettu ympäristö, saavutettava viestintä, saavutettavuus eri aistien avulla, hinnoittelun saavutettavuus jne.)

Toimenpide 38 ”Parannetaan taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta lapsille ja nuorille kaikkialla Suomessa ja edistetään kulttuuri-, taidekasvatus- ja opetustoimijoiden yhteistyötä” on erittäin tärkeää. Siihen voisi palvelujen lisäksi lisätä sanan harrastusten eli esimerkiksi seuraavasti: ”Parannetaan taide- ja kulttuuripalveluiden ja -harrastusten saatavuutta ja saavutettavuutta lapsille ja nuorille kaikkialla Suomessa ja edistetään kulttuuri-, taidekasvatus- ja opetustoimijoiden yhteistyötä”.

Myös toimenpide 39 ”Vahvistetaan lasten ja nuorten näkemysten ja toiveiden huomioimista sekä madalletaan osallistumisen kynnystä” on erittäin tärkeä. Siihen pitäisi lisätä sanan yhteiskehittäminen: ”… näkemysten ja toiveiden huomioimista yhteikehittämisen kautta sekä…”

Tavoitteeseen ”Eri väestöryhmien ja eri taustoista tulevien ihmisten osallistumis- ja toimintamahdollisuudet taide- ja kulttuurialalla ovat yhdenvertaiset” liittyen luetellut toimenpiteet ovat erittäin tärkeitä. Toimenpidettä 41 ”Huolehditaan eri tavoin syrjäytymisvaarassa olevien osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta” voisi konkretisoida. Esimerkiksi hyödynnetään Kaikukortti a köyhyyttä kokevien ihmisten kulttuuristen oikeuksien toteutumiseen ja kulttuurikaveritoimintaa osallistumisen tukemiseen, järjestetään kulttuuripalvelut ja -harrastukset saavutettavasti ja esteettömissä tiloissa, tehdään monikielisyyttä tukevia ratkaisuja, rahoitetaan vähemmistöjen omaa kulttuuritoimintaa, tehdään yhteistyötä sosiaali- ja kulttuurialan kesken, jne.

Toimenpide 42 ”Huolehditaan, että kulttuurisen moninaisuuden, yhdenvertaisuuden ja kotoutumisen edistäminen on osa valtioneuvoston kulttuuripolitiikan toimeenpanoa” vaatisi tarkennusta. Eikö tämä asiakirja ohjaa kulttuuripolitiikan toimeenpanoa, eli tässä pitäisi kertoa tarkemmin, miten asiasta huolehditaan? Näemme keskeisenä tässä aliedustettuihin ryhmiin kuuluvien kulttuurialanammattilaisten, kuten taiteilijoiden, aseman parantamisen, kts. esim. Avaus - Ulkomaalaissyntyisten taide- ja kulttuurialan ammattilaisten asema Suomessa -tutkimusraportin tulokset. Lisäisimme tähän tavoitteeseen vielä toimenpiteen ”Parannetaan kulttuuritilojen esteettömyyttä. Varmistetaan esteettömyyden toteutuminen myös uusien tilojen rakentamisessa ja vanhojen korjausrakentamisessa asiantuntijayhteistyöllä suunnitteluvaiheesta alkaen .”

Lisätään näkyviin vammaisten ihmisten ja viittomakielisten ihmisten yhdenvertaisuus taiteen tekijöinä, tuottajina ja kokijoina.

Kohtaan 43 pitää lisätä: kulttuurihyvinvoinnin tietoperustaa ja yhdenvertaisuuden tietoperustaa.