• Työelämässä olevien täydennyskoulutusten hinnat ovat aivan liian korkealla monelle pk-yritykselle. Ei yhden päivän kursseista mitenkään voi pyytää 1000-2000€ + alv / henk. Moni yritysjohtaja kavahtaa kun työntekijöistä 50% olisi potentiaalisia näille kursseille. Ei pk-yrityksillä nykyisillä liikevaihdoilla ja -tuloksilla ole varaa lähettää ihmisiä koulutukseen näillä hinnoilla. Annettu koulutus on myös etu joten työntekijät ovat eri asemassa jos vain joku saa mennä. Siten on helpompi kieltää täydennyskoulutus kaikilta.

  • Matalapalkkaisten alojen tukeminen

  • Jatkuva koulutus ammattiin, suomen kielen opettaminen maahanmuuttajille, peruskoulun jälkeisen heikon opiskelumotivaation lisääminen, koulutuskeskus Salpauksen ja AMK:n kanssa tehtävät yhteistyöprojektit ammattitaidon ja yrittäjyyden välillä.

  • Ihmisten omista vahvuuksista lähtevän oppimisen tukeminen. Työhyvinvointi ja motivaatiotekijöiden huomioiminen ohjauksessa.

  • Koulutuksen heikentäminen keskittymällä "tämän hetken työelämän tarpeisiin". Ihmisille tarjotaan riittämättömät teoreettiset tiedot ja kriittisen ajattelun taidot, että he voisivat osallistua työelämän kehittämiseen ja osallistua yhteiskunnan päätöksentekoon (muutoin kuin tunnepohjalta).

  • Toivottavasti voitaisi - oppilaiden ohjaus ja tulevaisuuden työmahdollisuuksien - työmarkkinakehityksen tiedon välittäminen niin koulutuksen suunnitteluun kuin opiskelijoille.

  • Järjestelmä tarjoaa (toistaiseksi) vaihtoehtoisen mahdollisuuden aktiiviseen uuden (työn) opiskeluun. Vallitseva systeemi passivoittaa potentiaalisia työkykyisiä henkilöitä, joilla motivaatio uudistumiseen ja uuden oppimiseen on vähäinen.

  • Kouluttautumismahdollisuuksia myös pk-seudun ulkopuolelle.

  • Työnantajien haluttomuus vahvistaa monialaista osaamista työpaikoilla ja yrityksissä

  • Syrjäytyneiden nuorten riittävän pitkä tuki

    • «
    • …
    • 7
    • 8
    • 9
    • 10
    • 11
    • 12
    • 13
    • 14
    • 15
    • 16
    • 17
    • …
    • »