Joustavuus etätyön tekemisessä, työelämätaitojen päivittämisen vastaamaan muuttuvaa työnkuvaa, työmarkkinoiden kysynnän pullonkaulojen selvittäminen, erityisryhmien (maahanmuuttajat, koulupudokkaat, vammaiset jne.) eritystarpeiden ja myös -taitojen huomioiminen.

Työn perässä muuttamista kannustettava.

Opiskelumahdollisuuksia (yliopistot, amk:t, ym.) tulee olla kattavasti koko Suomessa, tässäkään suhteessa kaikkea ei pitäisi keskittää Ouluun ja sen eteläpuolelle. Ympäristötietoisuuden lisääminen jokaisessa opiskelumuodossa.

Työn ja työpaikkojen lisääminen ja kehittäminen sekä työn muotojen (etätyö) eteenpäin vieminen kehä 3:n ulkopuolella

Yrityslähtöisten haasteiden ratkaisu- ja toteuttamismahdollisuudet ilman rakennerahastojen rajoitteita tiettyihin toimiin.

Nuorten työllistyminen

Koulutusalojen liian hidas reagointinopeus. Liikaa valmistutaan suoraan työttömiksi. Liian korkeat tutkintovaateet moniin simppeleihinkin töihin. Mestari-kisälli-ajattelua kehiin!

Perheellisellä työn perässä liikkuminen vaikeaa, jos toisella vakityöt nykypaikkakunnalla ja toisella tarjolla pitempi keikka kaukana kotoa. Asuminen kahta paikkaa duunarille liian tyyristä.

Elinikäinen oppiminen vaatii työelämän ja oppilaitosten yhteistyötä; tarve työelämältä ja pääsy koulutukseen turvattava.

Maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen ja jatkokouluttaminen sekä työelämään saattaminen.... koulutusta ja tukeatarvitaan myös maahanmuuttajien työnantajille! Suomalainen väestö ei riitä tulevaisuuden työvoiman tarpeisiin, tarvitaan hallittua työperäistä maahanmuuttoa ja erityistä kototuttamistukea työhön sijoittuville sekä rekrytoiville yrityksille.

Pätkätyöpaikkojen yleisyys. Nuorten työttömyys ja eläkeiän nousu (miksei eläkkeelle pääse aiemmin ja nuoret tekemään työt). Työmäärän ja samalla palkkojen tasaisempi jakautuminen (ne keillä on töitä, on liikaa töitä ja toisilla taas ei lainkaan). Tutkimus- ja yliopistorahoituksen vähäisyys - tutkijoiden asema on tukala.