Haluaisin, että myös maaseudun toimijoilla: kunnilla yhteistyössä yritysten kanssa, olisi parempia mahdollisuuksia osallistua hakuihin.

Kehittämishankkeissa vaadittava konkreettisia, mitattavia toimenpiteitä.

Ilmaston muutoksen torjuntaan voidaan vaikuttaa suuresti suurten väestökeskittymien liikenne-, lämmitys- ja kiertotalouden ratkaisuilla. Peltomaan ja metsien hiilinielujen hyödyntämiseen maaseudulla tarvitaan koulutusta ja ohjausta.

Keskeisiä teemoja tulee olla aikamme suurten kriisien torjuntatoimet ja niihin sopeutuminen: biodiversiteettikato, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja kiertotalous. Kaikessa toiminnassa tulee myös näkyä läpileikkaavana globaali ekologinen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Esimerkiksi eurooppalaisten yritysten yhteiskunta- ja ympäristövastuu Euroopan ulkopuolella. Esimerkkeinä palmuöljyplantaasit Kaakkois-Aasiassa, metsäyhtiöt Etelä-Amerikassa ja arvometallien kestämätön tuotanto Afrikassa.

Tämä on tärkeä rahoitusinstrumentti, jota tulee hyödyntää täysimääräisesti. Ohjelmakauden teemat antavat oivan lähtökohdan keskeisten kansallisten/kansainvälisten haasteiden eteenpäin viemiseen.
Alueet ovat erilaisia ja alueilla tehtävä työ on tärkeää, mutta mm. monet pk-yritykset tarvitsevat tietoa ja tukea toimintansa tueksi (sekä esim. hankkeiden valmisteluun että ennen kaikkea niiden käytännön toteutukseen).

Kansallisesti olisi tärkeää, että toiminnalla saadaan maksimaalinen vaikuttavuus ja tietotaito monistuisi.
Meillä Motivassa on laaja-alaiset verkostot ja monipuolinen osaaminen ja kokemus kestävästä kehityksestä, keinoista ja toimintatavoista toteuttaa sitä käytännössä yhdessä eri toimijoiden ja hallinnonalojen kanssa. Jo tehtyä työtä, hyviä käytäntöjä yms. on tarpeen ja tarkoituksenmukaista monistaa. Tästä hyötyy niin yritykset, alueet kuin kansallisestikin.

Kuten haasteissakin todetaan, tietoa tutkimustuloksista (soveltava tutkimus) tulee saada käytäntöön. Voimme toimia linkkinä ja kestävän kehityksen muotoilijana.

Monet asiat, haasteet ovat ilmiöitä, joten kokonaisvaltainen, systeeminen ymmärrys ja käsittely on tarpeen. Olemme Motivassa mielellämme käytettävissä ohjelmakauden valmistelussa ja toimeenpanon tukemisessa.

Kehittämishankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja juurrutuksessa otetaan keskeiseksi osaksi arviointi sekä viestinnällä vaikuttaminen. Eriarvoisuuden torjunta ja osallisuus läpileikkaavia periaatteita. Lisäksi tulisi resurssoida erityisesti erillinen toimintalinja kaikista heikoimmassa asemassa olevien osallisuuden edistämiseen sekä köyhyyden torjuntaan. Lisäksi nykyisen rahastokauden tulokset tulisi käyttää hyväksi valmistelussa. Valtakunnallinen kehittämistoiminta tulisi resurssoida alueellisen lisäksi.

Ikkuna, johon hankkeiden täytyy osua, on kaventunut liikaa ja jatkuvasti kullekin ohjelmakaudelle. Ohjelmavalmistelussa näkökulma on usein joko yksittäisen yrityksen TAI oppi-ja tutkimuslaitoksen TAI ESR:n. Yritysten kanssa toimiminen tehtävä helpommaksi tavalla tai toisella sekä niin, että viranomaisilla on mahdollisuus lähteä rohkeammin hankkeita rahoittamaan. Rajoitteet pitää huomioida ohjelmen tavoitteita, tekstejä, indikaattoreita ym. valmistellessa. Vähähiilisyystavoitteet tulevat jo määrittelemään ison osan tuettavasta toiminnasta ja se muu pitäisi pitää avoimempana kuin nyt ja alueiden erikoistumisen kautta tehtävinä valintoina. Ohjelma on työkalu, ei alueen strategia.

Rahoittajalta tukea hanketulosten kokoamiseen ja levittämiseen; selkokieliset seurantalomakkeet

Parempia mahdollisuuksia järjestöille lähteä mukaan ESR-rahoitteisiin hankkeisiin. Omarahoitusosuus + maksatus jälkikäteen tekee sen käytännössä mahdottomaksi, jollei kunta tai muu julkinen toimija lähde mukaan hankkeeseen.

Osallisuuden edistäminen.
EAKR Indikaattorien järkeistäminen.