Pois uusarvon tuottamisesta hankkeen tuloksellisuuden arviointiin. Hankkeen toteutumisen arvon nostaminen merkitseväksi tekijäksi.

Koko Etelä-Karjala on muun Itä-Suomen tapaan vakavien haasteiden edessä ja tarvitsee tukea yritystoiminnan kasvattamiseen ja ylläpitoon eri keinoin. Maakunnassamme tulee olla valta päättää itse myös alueelle jaettavista tuista.
Huomio vahvemmin EU-linjausten mukaisesti pieniin yrityksiin!

Normeja vähemmäksi, joustavampien mallien luomista toteuttamiseen. ESR keskittyy ongelmien hoitamiseen, pitäisi olla myös ennalta ehkäisevää toimintaa mm. mahdollistamalla kulttuurin tukemista. Osaavaa työvoimaa ei houkutella pelkästään työpaikalla vaan koko alueen houkuttavuudella. Myös nykyisen ohjelman mukainen jako, ettei ESR:ssä ole sallittu yritysten kehittämistä aiempien kausien tapaan, on osoittautunut virheeksi.

Jotkut hankkeet tulisi olla pidempikestoisia, kuin 2 vuotta, lyhyissä hankkeissa ei saada näkyviin tuloksia heti , vaan esim. työkykyisyys, voimaantumine takaisin työelämään + koulutus, useimmiten vaatii pidemmän ajan, jolloin myös pysyvämmät muutokset nähdään vasta myöhemmin. Ohjelman tulisi olla ketterä - huomioiden merkittävät muutokset esim. työllisyyden ja talouden kehittymisessä ohjelmistokaudella.

Kaupungeissa ovat läsnä kaikki ne teemat, joihin rr-toiminnalla ajatellaan voivan puuttua (liiketoiminnan kehittäminen ja elinkeinoelämän tukeminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, liikkuminen ja saavutettavuus, osaaminen ja osaava työvoima, työllisyys sekä syrjäyminen). Ne näkyvät kaupungeissa onnistumisineen ja haasteineen. Tähän tulisi kohdentaa riittävästi varoja, 10% rakennerahasto-ohjelman varoista.
Vaikuttavuus ei aina synny suurissa kokonaisuuksissa, mutta keskeistä on, että toiminnassa tapahtuu oppimista. Tätä tukee yhteiset, eri toimijoiden väliset hankkeet. Yhdessä oppiminen ja tekeminen myös lisää toiminnan vaikuttavuutta. Yhdessätekeminen ja erilaisia organisaatioita yhdistävä toiminta voisi olla edellytyksenä rahoitukselle paljon useammin.
Tämän hetken suurin viheliäinen ongelma on ilmastonmuutos. Tämän teeman tulisi näkyä kattavasti, kunnianhimoisesti ja rohkeasti kaikissa ohjelman teemoissa ja prioriteeteissa sekä rahoituksella rahoitettavassa toiminnassa. Suomella on mahdollisuus tehdä globaalistikin isoja asioita tämän eteen ja meidän ei tulisi hukata tätä mahdollisuutta.

Olisi tärkeää, että tulevassa ohjelmassa olisi mahdollista toteuttaa myös infrastruktuurin kehittämisen (esim. saavuttavuuteen) hankkeita. Käytännössä esim. yritysten toimintaympäristön kehittämisellä tai satsauksilla t&k ympäristöihin saadaan huomattavan suuria vaikutuksia verrattuna vuosikausia pyörineisiin kehittämishankkeisiin.
Ohjelman pitäisi entistä helpommin mahdollistaa maakunnat ylittävien hankkeiden toteutus.

Pidän erittäin keskeisenä kaupungistumisen haasteiden huomioimista, maaseutu tulee myös pitää elinvoimaisena, mutta sen aitojen vahvuuksien pohjalta

Aluekehitystyössä ymmärrettävä, että alueet ovat erilaisia ja sama malli ei toimi koko Suomessa. Eri alueiden aktivoittamista.

Yritystukien karsiminen

Yritysten neuvontaan tarvitaan laadukasta neuvontaa ja rahoitusta myös pienten yritysten ja sivutoimisen yrittäjyyden tukemiseen, esim. liiketoimintasuunnitelmien laatimiseen tms.. Mahdollisuuksia paikallislähtöisen kehittämisen kokeilurahoitukseen.

Tulosten ja vaikuttavuuden pitäisi olla etusijalla kehittämishankkeiden rahoitusten myöntämisessä. Rahoitus pitäisi käyttää ensisijaisesti muuhun kuin projektihenkilöiden palkkoihin (toki riittävät henkilöresurssitkin tarvitaan).