Ilmastosuunnitelmien luonnokset voisi esitellä samansisältöisissä webinaareissa, joita voisi seurata henkilökohtaiselta näytöltä, tai jos sellaista ei ole, niin webinaareja voisi kerääntyä seuraamaan kunnantalolle tai muuhun vastaavaan julkiseen tilaan. Webinaareissa tulisi olla mahdollisuus esittää kysymyksiä ja jättää kirjallisesti mielipiteensä.

Parhaan tieteellisesti tiedon perusteella laaditan vaihtoehtoisia toimenpideohjelmia, joilla tavoitteisiin voidaan päästä. Toimenpideohjelmat ja niiden vaikutusmekanismit tulee avata läpinäkyvästi kirjallisessa ja kenties kuvin havainnollistetussa muodossa. Kansalaisille annetaan mahdollisuus kommentoida näitä kaikkia: mitä huolia heillä on niihin liittyen, mikä tuntuu hyvältä ajatukselta jne. Nettikysely, johon kirjaudutaan tunnistuksen kautta. Näin jokainen voi vastata vain kerran ja sabotaasivastausten määrä minimoituu.

Luonnoksien olisi hyvä sisältää runsaasti esimerkkejä siitä mitä ne käytännössä tarkoittavat. Kirjallinen mielipide digitaalisesti.

Ilmastosuunnitelmien laatiminen tulisi olla tieteellisten asiantuntijoiden vastuulla. Päätöksistä tulisi informoida kansalaisille mahdollisimman avoimesti ja tehokkaasti. Koska ilmastonmuutoksen hillinnän kanssa on huutava kiire, ei ole aikaa antaa päätösvaltaa näistä asioista kaikille kansalaisille.

Kansalaisten tulisi saada vaikuttaa mahdollisimman läpinäkyvästi kaikkiin ilmastotoimiin liittyviin arvovalintoihin, eli siihen, mitkä toimet ovat sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti hyväksyttäviä. Kansalaisille täytyy antaa paras mahdollinen tieteellinen tieto pohdinnan ja päätöksenteon tueksi. Koska koko kansaa ei voi osallistaa tällä skaalalla mielekkäässä ajassa, on kansan mielipide kysyttävä demografisesti edustavalta osittaisella satunnaisotannalla valitulta paneelilta tai paneeleilta tai muilta vastaavilta elimiltä.

Vaikutusmahdollisuuksia eri tasoilla:kunta, maakunta, kansalliset suunnitelmat. Digitaalisia alustoja mutta myös keskustelutilaisuuksia ja työpajoja, erityishuomio nuoriin, että saadaan heidän äänensä mukaan. Erityisesti kuntatasolla paikallisilla asukkailla suuri merkitys suunnitelmien toteuttamiseen, paikallistietämyksen hyödyntäminen suunnitelmien laadinnassa ja toteutuksessa on tärkeää.

Tieteellisen tiedon ja oikean ajantasaisen tilannekuvan muodostaminen kansalaisille

Kun ilmastosuunnitelmien luonnoksia esitellään, tulee selkeästi kertoa kaksi asiaa: 1) miten monta tonnia ja mikä prosenttiosuus Suomen päästöistä kyseisellä toimenpiteellä saadaan vähennettyä 2) jos kyseiset suunnitelmat toteutetaan, ollaanko Pariisin sopimuksen mukaisella 1,5 asteen polulla. Esittelyissä on kiinnitettävä huolellisuutta siihen, että ne on kuvattu niin havainnollisesti, että niitä pystyy tarkastelemaan edellä mainittujen kriteerien osalta ilman erityisasiantuntemusta. Lisäksi tarvitaan kuvaus siitä, miten paljon Suomen päästöjä on ulkoistettu maan rajojen ulkopuolelle tuotannossa.

Suunnitelmat pitäisi olla avoimesti verkossa. Kommentointimahdollisuus verkossa. Kaikilla ei kuitenkaan ole riittävästi ymmärystä siitä, mitä suunnitelmasta pitäisi osata kommetoida, joten pääpaino pitäisi olla asiantuntijoiden ja esim. tutkijoiden kommenteilla.

Päätöksenteon tulisi perustua tieteelliseen tietoon, ei poliittiseen näkemykseen. Suomen metsät, järvet, suot ja maaperä sitovat enemmän hiilidioksidia, mitä me ilmaan päästämme. Valitettavasti hiilitaseeseen ei kuitenkaan lasketa mukaan kaikkia hiilinieluja.