Alv-palautus, ei epätasapuolisia kunnanavustuksia, ei kunnan (maksuttomia) hoitosopimuksia, käyttömaksut säännöllisille käyttäjille, läpikulkuteillä kameravalvonnan/rekisterinumeron perusteella, valtion/maakunnan avustus parantamishankkeisiin edelleen, metsäteiden erillinen rahoitus joutaa kokonaan pois.

Joku taho myöntää kunnossapitoavustusta, oli se sitten valtio, kunta tai jotain siltä väliltä. Suurin osa tien kunnossapidosta rahoitetaan osakkaiden tiemaksuilla ja käyttömaksuilla. Käyttömaksun suuruus suhteessa osakkaiden tiemaksuihin. Perusparannuksiin on mahdollista saada 70-80% avustusta, siltahankkeisiin vielä enemmän.

Ulkopuolisten käyttömaksujärjestelmän kehittäminen ja perinnän tehostaminen. Peruskorjauksen lainoitusaikojen pidentäminen(vrt.asuntolainat)

Avustusten ja "omarahoituksen" suhde riippuu tien "käytettävyydestä" esimerkiksi läpiajoon, joten tapauskohtainen harkinta tarpeen.

Ensisijainen vastuu rahoituksesta nykymallin mukaan tien käyttäjille; avustukset, tms. tuki pitäisi tulla valtiolta/uusilta aluehallinnon yksiköiltä, jotta kuntien väliset erot tasoittuisivat.

- Yksityisteiden ylläpitoon liittyviä avustuksia haetaan kunnalta vuosittain. Kunnan tulee vuosittain osoittaa määrärahaa, josta näitä avustuksia voidaan hakea.
- Yksitysteiden rahoitukset tulee hoitaa osakkaiden tiemaksuilla, tienyksiköintiin liittyvinä, lisättynä hallintokuluilla ja käyttömaksuilla.
- Muut, kuin tien kesä-, ja talvihoitoon liittyvät ylimääräiset, tien ylläpidon kannalta välttämättömät kustannukset, maksetaan kaikkille tieosakkaille jakautuvilla tasa-maksuilla.
- Ulkopuolisten tienkäyttömaksujen tulee olla huomattavasti suuremmat kuin tieosakkaiden, perustein, tieosakkaat maksavat tienhoidon lisäksi tien ylläpitoon liittyviä kuluja mm. hallinnon ja muiden, tien ylläpitoon liitttyvien kulujen osalta vuosittain.

maanomistajien ja tienkäyttäjien tulisi rahoittaa ylläpidosta suurin osa ja kuntien / valtion tulisi antaa tielle avustusta.

Jos avustukset kattavat 100 ylläpidosta aiheutuvat kulut, tietä voivat käyttää jokainen sitä tarvitseva, Jos avustusta ei anneta, voidaan periä käyttömaksu. Käyttömaksu määräytyisi käyttäjämäärän mukaan jyvitettynä käyttökulut. Alueella olevat maanomistajat ja kiinteistöjen omistajat maksaisivat suurimman osan, mutta satunnainen käyttävä voisi ostaa luvan esim. jokamiehen oikeuksien toteuttamista varten, kuten marjastus tai kalastus.

Asukkaiden yms. Tiemaksut ja mikäli tiellä yleistä käyttöä, kunta tai valtio osallistuu arvioidulla osuudella.

Julkiset avustukset on säilytettävä kohtuullisella tasolla. Viime vuosina teitä on yksityistetty entistä enemmän. Maaseudun asukkaiden, etenkin harvaan asutun, kustannukset ovat nousseet koko ajan (tähän vaikuttaa myös se, että julkinen liikenne on hävinnyt lähes kokonaan). Yksityisteiden varsilla asuu paljon autottomia ikäihmisiä, joiden luona käy esim. kunnan kotipalvelu. Ja teitä käyttävät usein myös sellaiset, jotka eivät osallistu kustannuksiin. Tiemaksuja ei voi kohtuuttomasti nostaa. Monet yksityistiet Itä- ja Pohjois-Suomessa voivat olla pituudeltaan kymmeniä kilometrejä ja asutus on yleensä harvassa. Uusia rahoitusratkaisuja voi kyllä kehittää. Maaseudun asukkaiden tulotasokin on yleensä huomattavasti alhaisempi kuin kaupungeissa asuvien. Pientuloisen budjetti ei enää juuri jousta.