Matalampi hanke hallinnointi kuin edellisellä kaudella, jotta resurssit saadaan kohdettua parremmin yritysten kehittämiseen eikä hanke hallinnointiin.

Selkeästi isompi painotus merkittävästi yksityistä rahaa sisältäviin hankkeisiin, koska niille on ns. tilaus.
Digitalisaatiolle isompi rooli koska se on läpileikkaavana teemana keskeinen kaiken positiivisen kehityksen osalta tulevaisuudessa.
Käytännönläheisiä soveltavia hankkeita.
Yrityksille helppoja, sopiviin paloihin pilkottuja matalan kynnyksen hankkeita.
Hankkeita joissa voi tehdä yhtäaikaisesti yhteistyötä sekä julkisten, että yksityisten kanssa.

Enemmän todellisia kehityshankkeita, ei pöytälaatikkoprojekteja.

Byrokratian ja hallinnoihin keväntämistä. Keskitytään enemmän kehittämiseen. Vaikuttavuuden huomioiminen hankkeissa (ei pelkkiä numeerisia mittareita).

Tarvitaan keinoja joilla vahvistetaan maahan muuttaneiden ja muiden vaikeasti työllistyvien ryhmien työelämäkontakteja. Rekrykoulutukset, palkkatuki, oppilaitosten ja työnantajien tiiviimpi yhteistyö.

Paremmat mahdollisuudet tehdä yrityksille toimenpiteitä, alueellisesti tärkeiden toimialojen brändin nostamista (markkinointia), aihealueissa huomioituna suomen metsä ja luonto. Lisäksi tulisi olla mahdollisuus tehdä kevyitä/nopeita/tehokkaita hankkeita. -> Usein yritysten tarpeisiin ei ehditä näillä perinteisillä hankkeilla.

Vähemmän byrokratia, nopeita prosessejä ja konkrettisiä hankkeita, missä tuntee että tulos syntyy.

Vähemmän byrokratiaa.
Normien purku.
Alueellisuus ja kaikista vaikeimmassa asemassa olevat henkilöt tulee huomioida vahvasti.

Eriarvoistuminen ja joidenkin ryhmien syrjäytyminen voi olla Suomen kohtalonkysymys tulevaisuudessa, jos siihen ei puututa ajoissa.

Varojen kohdentamisessa on tehtävä arvovalinta kehityserojen tasaamisen ja alueilla olevan potentiaalin maksimaalisen hyödyntämisen välillä. Ohjelman tulisi olla huomattavasti tiukemmin kohdennettu ja vain kahteen tai kolmeen pääteemaan keskittyvä. Näennäiskehittämisen hankkeita (= kehittämisyhtiöiden ym. välittäjäorganisaatioiden toteuttamat toimintaympäristön kehittämishankkeet) ei tarvita tai tarvitaan huomattavasti vähemmän. Parhaita vaikutuksia taidetaan saada suoriin yrityksiin kohdennetuilla tuilla. Ministeriöille ei tarvita omaa pottia, vaan rahoitus tulee kohdentaa alueille.