Riittävän hankekoon turvaaminen tärkeää: vaikuttavuus kärsii kun on valtava määrä hankkeita, joissa ei kuitenkaan ole mitään osaajatiimiä vaan pahimmillaan palkkalistoilla vain projektipäällikkö. Hankkeiden vaikuttavuuden seurantaa kehitettävä ja peräkkäisten hankkeiden välistä jatkumoa ja osaamisen pitkäjänteistä kerryttämistä vahvistettava. Hankehakemusten arviointi anonyymisti (ilman hlö ja organisaatiotietoja) - toki varmistettava että toteutukseen tarvittava osaaminen löytyy, mutta hakemuksen pisteytykseen ei tulisi henkilökohtaisten klikkien vaikuttaa.

Byrokratian vähemtämistä ei vois olla korostamatta. Selkeät yhteneväiset säännöt/ohjeistukset koko maahan. Ei niin, että tulkinnat muuttuvat koko ohjelmakauden ajan.

kiitos tästä mahdollisuudesta vaikuttaa
Itä- ja Pohjois-Suomelle oma ohjelma, emme ole tasavertaisessa asemassa ruuhka-Suomen kanssa

Jos oikeasti rahastoissa halutaan toteuttaa paikallista yhteisölähtöistä kehittämistä, on se järkevintä toteuttaa jo valtakunnallisesti kattavan Leader-ryhmä verkoston kautta. Siellä on jo yli 20 vuoden kokemus ja osaaminen asiasta, joten kokeilemisen arvoista olisi laajamittaisesti toteuttaa myös muiden kuin maaseutu- ja kalatalousrahaston paikallista yhteisölähtöistä kehittämistä ko. verkoston kautta.

Entistä enemmän normaali kenttäväki suunnittelemaan. Alhaalta ylös.

Tavoitteet kansantajuisiksi ja kaikille tietoisuuteen.

Älykästä erikoistumista tukevaa toimintaa kannattaa jatkaa, jotta saadaan vaikuttavuutta. Hankkeiden hallintoon toivotaan vihdoin kevennystä

Enkäten, liksom all annan information, bör finnas också på svenska!

Rara ja maaseutuohjelma saadaan toimimaan aidosti monirahoitteisesti.

Teollinen tuotanto takaisin Suomeen: haasteina isot investoinnit ja palkkakulut. Ratkaisuina: tuotannon digitalisoiminen, automatisoiminen. Automatisointi aina tarkoittaa isoa tuotantoa => tarvitaan isoja investointitukia. Palkkakuluista SOTU osat tukina kunnes automaatioaste on saatu nostettua. => Syntyy kansainvälisesti kilpailukykyistä tuotantoa