Suomalaisen työllistäminen, ei rahanjakoa maahanmuuttajien satupiireihin ja lähihoitajakoulutuksiin. Byrokratian vähentäminen ja pienyrittäjien verotuksen ja maksujen keventäminen. Jos ihminen työllistää itsensä, ja saa sillä palkkansa jolla tule toimeen, miksi vielä ylimääräisiä yhteiskunnan kuluja hartioille?

raportointi eri hankkeissa vie aikaa, rahoitukset tulee jälkijunassa, eli pitäisi miettiä, miten hankkeet oikeasti hyödyttävät. Suora hyöty pienellä rahalla tulee esimerkiksi siten, että saadaan Nuorten työllistämiskokeilut olisi tärkeitä, samoin konkreettiset valokuituhankkeet ja perusinfra, sekä face to face pk-yritysten sparraus. Yksilön kohtaaminen ja yhdeltä luukulta palvelu (myös yrityksen perustamisessa) olisi fiksua.
MOni perinteinen ala siirtyy yksityiseksi, ja tähän valmentaminen sosiaali- ja terveyssektorilla sekä lastenhoidossa pitäisi huomioida, ettei sitä pelätä, vaan otetaan se mahdollisuutena kehittyä ja kehittää toimintaa. Elinikäinen oppiminen ja kannustus yrittäjyyteen. Korkeakouluyhteistyö ja AMK sekä sAlpauksen kanssa yhteistyö paikallisten yrittäjien kanssa (eläkeläiset). Uudet innovaatiot ja niiden kehittäminen työpaikoilla yhdessä yritysten ja julkisen kanssa.

Leader-tyyppinen toiminta hankkeiden rahoitusehto: kansalaiset, yritykset, yhdistykset toiminnan kehittäjinä. Edesmenneen Eero Uusitalon opit käyttöön kaupungeissakin. Kotouttaminen on kaikkien yhteinen asia; miten muualta muuttanut otetaan mukaan paikallisyhteisöihin, aktiivinen kansalaistoiminta palkitaan, yhteisiä tapaamisen ja tekemisen paikkoja esim. Oodikirjasto.

Yksityisen rahoituksen %-osuus hankkeissa pitäisi olla joustavasti ratkaistavissa hanketyyppien mukaan. Jos % on liian korkea, jää hyviä kehittämishankkeita toteuttamatta, vaikka niiden vaikuttavuus esim. osaamisen kehittämisessä olisi erittäin korkea.

Kun hanke on määritelty maakunnalliseksi tai useita kuntia koskevaksi, pitää se myös toteuttaa sellaisena. Ei saa jäädä pyörimään vain yhdelle alueelle ja muodon vuoksi tehdään muutama lyhyt piipahdus muualle.

Yrittäjyyden ja työllisyyden edistämisen tukeminen luo todella paljon ja laajempaa hyötyä!

Aluekehitystyö on edellytys jos halutaan pitää suomi asuttuna edes nykyisiltä osin. Alueen yritysten, kuntien ja korkeakoulujen/oppilaitosten yhteistoiminta ja verkottuminen on oleellinen osa tätä työtä.
Hankkeet antavat nykymuodossaan tarvittavan mahdollisuuden aktiiviseen aluekehitystyöhön. Se miten hanketoteuttaja(t) hyödyntää ja käyttää sille annetun mahdollisuuden alueensa kehittämiseen on ratkaisevaa lopputuloksen ja tulosten vaikuttavuuden kannalta.

Oikeita hankkeita, ei muka-hankkeita, alueellisia vapauksia ja kokeiluita

Käyttämättä jäävien hanketulosten sijaan olisi hankkeiden tulosten juurruttamismahdollisuudet selvitettävä jo hankkeita suunniteltaessa. Tämän on oltava ehtona hankkeen rahoittamiselle tai olisi suosittava pieniä ennakkoselvityshankkeita ja varsinaisen toimintaa kehittävän hankkeen rahoitus ratkaistaisiin selvityshankkeen tuloksiin perustuen.

mahdollisuus riittävän pitkään hankkeeseen tarpeen mukaan.
Voisiko hanke velvoittaa toimijoita juurruttamaan uusia toimintatapoja, jos ne hankkeessa ovat osoittautuneet hyviksi. Nyt juurrutus on heikko kohta.

Tehokkaimpia hankkeita, ei juututa byrokratiaan