Alueellisia erikoispiirteitä kannattaa kehittää edelleen. Jokaisessa alueessa on omat erityispiirteensä, jonka ympärille voidaan muodostaa ekosysteemejä, jotka palvelevat monitasoisesti sekä kuntalaisia, elinkeinotoimintaa sekä kaupunkikehitysalustoja. Tämä tarvitsee rahaa ja resursseja ja uudenlaisen yhteistyön rakentamista alueittain.

Tarvitaan sopivasti sekoittaen alueellista erikoistumista ja alueiden välistä tervettä kilpailua. Rahoituksen vaikuttavuuden arviointi sekä alueilla mutta myös kansallisella tasolla.

Rakennerahastorahaa voitaisiin käyttää esim. sellaisten tutkimushankkeiden rahoittamiseen, jotka jäävät EU:n H2020 hauissa varasijoille taikka saavat ns. Seal of excellencen mutta eivät rahoitusta. Täten saataisiin paikattua alueellista eriarvoisuutta tutkimusrahoituksen jakaantumisessa.

Ohjelmasuunnittelussa pitää tehdä konkreettista yhteistyötä myös kentällä. Ministeriötaso ei riitä.

Harvaan asuttujen alueiden elinvoimaisuus ja kehitystarpeet tulee säilyttää merkittävänä rahoituksenjakoperusteena EAKRssä.

Yliopistojen ja korkeakoulujen alueeliseen, alueiden tarpeisiin vastaavaan koulutukseen panostaminen. Osaajat jäävät valmistumisensa jälkeen voittopuolisesti opisekelupaikkakunnille, vain pääkaupunkiseutu pystyy vetämään osaajia muualtakin. Tarvitaan paitsi kaikki maakunnat kattavaa korkeakouluverkostoa myös uusien opetusmenetelmien ja -teknologioiden mahdollistamaa koulutuksen ja osaamisen siirtoa niin, että sillä on alueellinen vaikuttavuus so. osaajien saanto alueille.

Myös pienillä hankkeilla voidaan saada tulosta ja ehkä onnistua jopa levittämisessä paremmin kun kaikki ei ole niin ympäripyöreää. Toistuu liian paljon samat teemat samoilla kohderyhmillä, asiakkaatkin vaihtaa vaan hankkeesta toiseen. Pienten toimijoiden aito osallistumismahdollisuus (muitakin keinoja kuin STEAn omavastuuosuuskäytäntö).

Kuntien resurssipulaa kasvaa samanaikaisesti kun ne ovat avainasemassa rakentamisen kiertotalouden kehittämisessä. Ne ovat siksi tärkeä kohderyhmä ja partneri EU-projektissa.

Kansallisesti ei pitäisi lisätä työtä, esim. ESR-henkilölomakkeiden hankinta, käsittely ja säilytys on kohtuuton.

Vähemmän byrokratiaa, palvelut helposti saataville, turvallisuusasiat, yrittäjyyden kustannukset pienemmiksi.
Alueellinen hajonta/ maakuntiin myös kehitystyötä.