Yhteisölähtöinen kehittäminen CLLD kuuluu myös rakennerahastoihin.
Luonto- ja kulttuuriympäristönäkökohdat mukaan ohjelmakauden toteuttamistoimiin. Valitettavasti tällä ohjelmakaudella tämä on jäänyt taka-alalle vaikka mediassa puhutaan paljon esim. luonnon hyvinvointivaikutuksista. Tulevalla ohjelmakaudella tähän tulisi panostaa ja samalla toki edistää luonnon vaalimista (mm. hoitotoimet)
Vesien- ja merenhoidon käytännön tason edistämistoimet mukaan ohjelmaan.
Luonto- ja kulttuuriympäristö ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä mm. osaavan työvoiman houkuttelussa alueille. Panostettava kunkin alueen sellaisten vetovoimatekijöiden kehittämiseen mitä ei löydy muilta alueilta.
Ympäristövaikutusten merkitysten ymmärtäminen.
Keskiössä pidettävä jokaisen ihmisen oikeus merkityksellisyyteen elämässään, josta kumpuaa kyky/motivaatio toimia yhteisön ja yhteiskunnan hyväksi ... JOKAISEN IHMISEN.
Hankkeiden kautta kehittämisessä on nykysysteemissä ongelmansa. Jos hanketta hallinnoivat koulutusorganisaatiot ja kohderyhmänä ovat työorganisaatiot kuten usein on, niin tulokset ovat laihoja. Työorganisaatioiden elämä kulkee ihan toisessa tahdissa ja siellä koetaan, että 'jahas, antaa noiden hankelaisten puuhata, meidän pitää tehdä töitä'. Vaikuttavuus on heikko. Lisäksi hankehallinnoitiin menee paljon työtunteja ... ei siihen suoraan toimintaan. Hankkeita pitäisi rahoittaa suoraan yritysten ja työorganisaatioiden sisälle. Kehitettäisiin toimintaa suoraan kohteessa toimintatutkimuksena.
Byrokratian lisäämisen sijaan voisi miettiä, miten kevennetään ja helpotetaan raportointia yms.
Muistutamme, että komission asetusehdotuksessa, erityistavoitteessa Kansalaisten Eurooppa, todetaan kulttuuriperinnön olevan osa kestävien kaupunki- ja paikallisia yhteisöjä. Kulttuuriperintö tulisi siis nostaa keskeisempään asemaan myös kansallisessa ohjelmassa. Lisäksi sitä voisi läpäisevästi hyödyntää muissakin erityistavoitteissa. Euroopan komission tasolla tämä näkyy kulttuurin ja kulttuuriperinnön korostumisessa myös muiden pääosastojen toiminnassa.
Kulttuuri ja luovat alat ovat tulevaisuutta.
Saman teeman parissa toimivien projektien yhteistyön edellyttäminen sekä projekteissa syntyvien ideoiden ja hyvien kokemusten entistä parempi hyödyntäminen. Koordinoivien projektien perustaminen ja niihin laadukas toteutus --> innovaatioympäristöjen (ekosysteemien) synnyttäminen ja projekteista oppiminen (oppiva aluekehitystyö). Nykyisellä mallilla monet hyvät tulokset jäävät piiloon ja tulevat riittämättömästi hyödynnettyä.
Byrokratiaa vähemmäksi, harvaan asutuille alueille rahoitusta samassa suhteessa kuin tähänkin asti
Vähemmän selvityksiä ja raportteja, enemmän konkreettista työtä kentällä.
Katse tulevaisuuteen rahoitusmahdollisuuksien lisäämisen muodossa. Yritysten kasvu on kiinni monen toimijan yhteistyöstä, jotka olisi saatava toimimaan "yhteen hiileen" -meiningillä ja näkemåän pienetkin innovation alut toimivissa ja perustettavissa yrityksissä.