Pitää olla monia eri alojen palveluja tarjolla, ei liikaa terveydenhuollon painotusta, koska mielenterveys on enemmän suhteita itseen ja sosiaaliseen ympäristöön ja mielekkyyden ja tarkoituksen kokemusta kuin aivokemian ja välittäjäaineiden säätämiskikkailua. Palveluissa pitää olla ihmisiä jotka välittävät nuorista. Lisää sosionomeja , nuortenohjaajia, diakoneja ,nuorisotyöntekijöitä psyk.sairaanhoitajien rinnalle. Myös yhteistyö seurakuntien kanssa arvoonsa. Lapsilta ja nuorilta puuttuu monesti tarkoituksen tunne, sitä ei harrastusrumba tuo sisimpään.

Mielenterveyttä tukevat perus-, ammatillinen ja jatkokoulutusympäristöt: yhteisöllisyyden vahvistaminen kouluissa ja koulujen ja kotien välillä, kohtuulliset työmäärät ja erityistä tukea tarvitseville riittävä yksilöllinen oppimisen ja arjen tuki.

neuvoiloissa/kouluissa herkemmin puuttua mikäli herää huoli perheen/lapsen tilanteesta

Lasten ongelmat ovat aina koko perheen ongelmia, pitää nähdä alla oleva syy.

Perheiden hyvinvointiin panostaminen, joka heijastuu lapsiin ja nuoriin. Erikoissairaanhoidon ja perustason palveluiden tiivis yhteistyö.
Päiväkoteihin, kouluihin jne. huomattavasti enemmän taidepainotteisia ym. oppiaineita, joissa voi turvallisesti harjoitella tunteiden ilmaisua ilman teknologisia vempaimia, siis ihmisten kanssa kasvotusten kohtaamista ja vuorovaikutusta.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut vielä puutteellisia. Kouluissa tarvitaan lisää tukea oppimisvaikeuksiin lapsille ja nuorille. Oppimisvaikeudet ovat vielä kovin alitunnistettuja ja ovat yhteydessä muihin mielenterveydenongelmiin, jos niihin ei saa tukea. Tarvitaan enemmän ammattilaisia tavoittamaan lapset ja nuoret, jotka tarvitsevat apua. Kouluissa pitäisi saada enemmän apua mielenterveydenongelmiin ja niistä pitäisi puhua enemmän.

Perheiden tukeminen, raskausajan seuranta, varhaisessa vaiheessa puuttuminen.
Kouluissa opettajien tueksi riittävät mt-osaajat.

Tukea perheille jo ennen ongelmia matalalla kynnyksellä ja ilmaiseksi. Monet perheet jää ilman tukea, koska se maksaa eikä siihen ole varaa.

Kouluihin esim. kuraattorien vetämiä teema tunteja. Aiheina esim. kiusaaminen, näkökulmia / roolileikkejä kiusattu - kiusaaja, itsetunnon rakentamiseen eväitä, kuinka oppia normaalien vastoinkäymisten ( mitä ne ovat: vanhempien avioero, poika/ tyttöystävän hylkääminen, huono taloudellinen tilanne perheessä jne) sietäminen / kestäminen. Puhutaan asioista avoimesti ja otetaan kehitystyöhön lapset/ nuoret mukaan. Monet asiat kirjataan hienosti suunnitelmiin mutta ne eivät vaan aina toteudu ( esim. koulukiusaaminen; sitä vaan tapahtuu ja usein kiusattu joutuu enemmän silmätikuksi kuin kiusaaja/ t).

Mielekkään asuinympäristön ja taloudellisen hyvinvoinnin takaaminen = lähtökohta hyvälle elämälle. Mielenterverystyötä tekeville seuroille ja yhdistykselle taattava rahoitusta ja otettava nämä tahot mukaan ennalta ehkäisevään työhön. Huomioitava, että päihdetyö ei ole erillinen osa-alue vs mielenterveystyö.