Mikäli johto keskittyy pelkkään orgainisatooriseen nysväämiseen, jotain on pielessä. Välillä pitää ongelmia katsoa myös niiden tasolta, jotka apua kaipaavat.

Hyvä johtaminen on sitä, että on selkeä tavoitteet toiminnalle. Otetaan asiakkaat mukaan kehittämistyöhön. Johtaminen perustuu tutkimustietoon. Otetaan mukaan muut toimijat.

Johtaminen on kaiken a ja o

Palkataan mielenterveyspalveluiden johtoon ammattitaitoisia ja osaavia mielenterveysalan ammattilaisia, joilla on pitkäaikainen kokemus ja vahva näkemys palveluiden, järjestelmien, käytäntöjen ja toimintapojen nykytilasta sekä kehittämistarpeista. Mahdollisimman vähän johdon portaita ja yksinkertainen organisaatiorakenne. Osallistuvaa ja alaisten kanssa vahvaa yhteistyötä painottavaa johtamista.

Riittävä resurssointi mielenterveyspalveluihin; kun ammattilaisilla on riittävästi aikaa hoitaa ihmisiä hyvin, heillä on myös innostusta kehittää työtään ja tutustua uusimpaan tutkimustietoon. Opetukseen ja tutkimukseen tulee panostaa.

Muistetaan että kaiken tehostamisen ja tehokkuuden (lean) keskellä kuitenkin tarvitaan hyvää ja myötätuntoista ihmisten johtamista. Johtajille ei vain koulutusta vaan jatkuvaa arviointia siitä, miten ovat työssää osanneet johtaa ihmisiä, miten ihmiset työssään voivat ja näiden tietojen perusteella myös tarvittavat muutokset käyntiin. Tietty koulutus ei takaa ihmisten johtamisosaamista.

Poliittisessa päätöksenteossa tulee ottaa huomioon aina myös mielenterveysvaikutukset. Myös tutkimustietoa pitää hyödyntää tehokkaammin ja asiantuntijoiden mielipiteitä pitää kuunnella. Julkisessa päätöksenteossa pitää nähdä pitkän aikavälin seuraukset ja huomioida, että taloudelliset panostukset mielenterveyteen nyt voivat vähentää kustannuksia tulevaisuudessa. Pitää myös ymmärtää, että mielenterveyteen panostaminen ei tarkoita pelkkää sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamista, vaan mielenterveys tulee ottaa huomioon kaikessa (muun muassa kaupunkisuunnittelussa, työelämän kehittämisessä ja sosiaaliturvan uudistamisessa). Mielenterveys täytyy ottaa yhtä vakavasti kuin fyysinen terveys.

Johtamisrakenteet ovat aivan liian hierarkisia. Suorittajatasolle on ohjattava lisää vastuuta ja vapautta itse suunnitella toimintaansa. JOhtamisen pitäisi olla kuuntelevaa, erilaista tukea ja koulutusta tarjoavaa.
Rakennetaan kunnon tulosten (potilaiden ja läheisten tilan edistymisen ) seurantajärjestelmä ohjaamaan kehitystä.

Päätöksentekoon, linjauksen tekeminen ja palveluiden kehittäminen pitää perustuu faktaan.

Kuunnelkaa asioista ja resursseista päättävät siellä alimmalla tasolla, eli varsinaisella asiakaspalvelutasolla työskenteleviä työntekijöitä. heiltä saatte rehellisimmän vastauksen siitä miten arjesta selviydytään.