Päättäjät kuulevat kaikkien kansalaisten ääntä. Myös niiden, jotka eivät osaa/kykene/uskalla kirjoittaa näitä toiveita tänne/muualle kyselyyn itse.

Hyvä johtajuus näkee ilmiöiden väliaikaisuuden, luonnolliset reaktiot ja osaa ymmärtää ja ottaa ne huomioon suunnittelussa. Joustaminen lisää jaksamista ja samalla lojaaliutta työnantajaa kohtaan. Tulla nähdyksi ihmisenä ei tarkoita sitä että työpaikka terapoi vaan kokonaisuuden hahmottamista, jokaisella on joskus hankalampaa, joskus työ sujuu jouhevammin. Julkisella puolella paineeseen reagoidaan puhumalla kylmemmillä termeillä; resurssit, suoritteet, prosessit sen sijaan että muistettaisi ihmisyys, hoito, hyvinvointi, mielekkyys. Jos toisia on helpompi laskea ei hankalammin tilastoitavaa voi silti ohittaa. Kokemusasiantuntijuutta kehiin, mutta muistaen, että jokainen on yksilö, vaikka dg on sama on kokonaisuus eri.

Mielenterveyspalveluissa esimiesten tulisi olla pitkän mielenterveyteen liittyvän koulutuksen käyneitä joko psykiatreja tai psykologeja

Kaikella johtamisella tulisi ennakoida ihmisten sairastumisalttiutta erilaisissa, vaikeissa olosuhteissa kuten mielenterveysongelmaisen vanhemman lapsena tai narsistisen johtajan kiusattuna alaisena.

Hyvä johtaminen ottaa huomioon myös gaussin käyrän ääripäät ja luottaa tutkimustietoon, joka perustuu hoitoa tarvitsevien tilanteisiin ja tarpeisiin.

Tutkimusnäytön käyttäminen ja aktiivinen vuorovaikutus niiden kanssa, jotka käytännössä tekevät alan työt asiakkaiden ja potilaiden kanssa.

Selkeät hoitopolut ja resurssiallokaatio, joka perustuu näyttöön, eikä vanhojen rakenteiden säilyttämiseen.

Ammattijohtaja, jotka ymmärtävät myös sisältöjä.

Johtajilla tulee olla riittävä koulutustaso, jotta heillä on kompetenssia implementoida näyttöön perustuvia menetelmiä käytännön mielenterveystyöhön. Johtajuuden täytyy tukea myös yhteistyötä terveydenhuollon muiden alojen sekä sosiaalipuolen ja koulutoimen kanssa. Yhdessä tehtävän- organisaatiorakenteen ylittävän työn tekeminen on mielenterveyden alalla tärkeää. Johtajuudelta vaaditaan myös näkemystä ja kompetenssia hyödyntää teknologian kehittymistä (digitaaliset palvelut, sosiaalinen media, internet pohjaiset terapiat yms.) mielenterveystyössä.

Tutkimustiedolla argumentointi. Tavoitehakuisuus ja määrätietoisuus toiminnan kehittämisessä. Realistinen optimismi. Kokemusasiantuntijoiden kuunteleminen (vaikka näkökantoja ei aina osattaisi ilmaista hyvin) ja sisällöllisesti monipuoliset asiakaskyselyt (hymynaamapainikkeet ulko-ovella eivät riitä). Ihmisten ja heidän läheistensä ymmärryksen tuominen olennaiseksi osaksi toiminnan kehittämistä - eroon asiantuntijoiden ikiomasta sisäpiirimentaliteetista toimimaan avoimin mielin avuntarvitsijaa varten. Tasa-arvoisuus vaikka avuntarvitsija olisi mieleltään heikko tai sairastunut - ja tasa-arvoisuus työyhteisössä, jotta kuullaan myös työyhteisössä kehittyvää kokemusasiantuntemusta. ...