Tiedolla johtaminen ja niiden työkalujen kehittäminen. Korkeakoulutetut esimiehet. Näyttöön perustuvan tiedon vieminen käytäntöön ja hoidon jatkuva kehittäminen, ei vain hallinnollisia toimia. Panostaminen työpaikan eettiseen arvopohjaan ja työhyvinvointiin.

Työntekijöiden kuuntelu.

Työelämässä pitää jatkuvan suorittamisen sijaan korostaa ja tukea työntekijöiden hyvinvointia. Se on lopulta koko yhteiskunnan etu.

MITEN MIELENTERVEYTTÄ PITÄÄ JOHTAA.KYSYMYS ON AIKA ERIKOINEN.TUTKIMUSNÄYTTÖ?

Johdon tulisi pitää huoli mieleterveysalan ammattilaisten jaksamisesta ja hyvinvoinnista takaamalla riittävät resurssit. Resursseista voitaisiin pyrkiä huolehtimaan näkyvyyden lisäämisellä ja muulla vaikuttamistyöllä.

Rohkeutta kangistuneiden rakenteiden uudelleenjärjestelyyn ja nykykäytäntöjen kyseenalaistamiseen. Johtoajatuksena asiakkaan yksilöllinen polku ja työntekijöiden tieto- taitojen vapauttaminen asiakastyöhön esim. "paperinpyörittämis/nettiruletin"-osaajia (ent. sihteereitä) palkkaamalla. Nettiaika pois johdolta ja työntekijöiltä takaisin varsinaiseen työhön. Hyvä mielenterveysjohtaminen vaatii johtajilta hyvää psykologista, inhimillistä otetta sekä asiakkaiden että henkilökunnan vahvuuksien tunnistamisessa. Tukea heille esim. vertaiskoulutuksilla, ideariihillä .. Tärkeimpiä osa-alueita, koska jos johto on ulalla, kaikki sylttää asiakkaaseen asti.

Osallistava johtaminen, monialainen yhteistyö

Asiakaspalaute suoraan potilailta on tärkeää huomioida. Johdon ja asiantuntija-auttajien tulisi asettua aidosti kuuntelemaan hoidettavia ja rakentaa yhdessä heidän kanssaan toimivia käytäntöjä. Teorian ja pragmatismin tulee olla balanssissa myös hoitoja kartoitettaessa. Asiakkaan itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa niin paljon kuin se on mahdollista. Toimijuuden tukeminen ja sisäisen motivaation kirkastaminen tulee olla keskiössä sekä asiakkaiden että alaisten kohtaamisessa. Kokemusasiantuntijuus on todella arvokasta ja sitä tulee osata hyödyntää entistä tehokkaammin.

Mielestäni johtamiskysymys ei ole lainkaan tärkeä vaan tällaisena itsenäisenä painopistealueena vie aivan väärään suuntaan. Tulisi lähteä liikkeelle ruohonjuuritasolta. Painopiste tulisi olla esim. asiakaslähtöinen ja riittävästi resurssoitu mielenterveyshoito ja koulutetut, hyvinvoivat ammattilaiset. Kyllä tämän päivän ammattilaiset hyödyntävät tutkitun ja näyttöön perustuvan tiedon mielenterveyshoidossa. Riittävät resurssit mahdollistavat hyvän ja laadukkaan sekä asiakaslähtöisen mielenterveyshoidon ja ammattilaisten jaksamisen. Mielenterveyden ammattilaisia tulisi kuunnella päätöksenteossa ja resurssoinnissa enemmän. Mielenterveyshoidon tuloksellisuutta tulisi mitata asiakkaan koetun terveyden - ei jonkin palvelun käynti/kävijämäärien mukaan! Mielenterveystyössä toimivia ammattilaisia ei saa ajaa liian ahtaalle erilaisten mittareiden ja tuloksellisuuden täyttämisen takia; mielenterveyshoito kuluttaa myös ammattilaista ja pitkälle koulutetun ja erikoistuneen hoitohenkilökunnan mielenterveydestä huolehtiminen on yhteiskunnan tehtävä, johon panostaminen kannattaa! Eri tasoisten palveluiden esim. perusth - erikoissh välisiä siirtymisiä tulee madaltaa ja paras mahdollinen apu mahdollistaa asiakkaalle! Johtajia tulee vähentää, liiallinen johtamiseen keskittyminen vie väärään suuntaan.

Kaikkeen toimintaan liittyyy hyvä johtaminen. Johtaminen on monitasoista. Mielenterveysjohtaminen on arvojohtamista. Johtajuus myös mahdollistaa asiakaslähtöisen toiminnan. Johtinen mahdollistaa palvelujen vertikaalisen ja horisontaalisen yhteensovittamisen. Johtaminen on edellytys tuloksekkaalle ja laadukkaalle moniammatilliselle tyskentelylle ja hallintorajat ylittävälle verkostotyöskentelylle. Mielenterveys ja päihdeongelmat ovat yleisiä. Niitä hoidetaan sairaaloissa ja muissa yksiköissä, mutta niistä toivutaan ihmisen arkisessa toimintaympäristössä kaupungeissa ja maaseudulla.