Ihannetilanteessa juuri näin. "Hallinto" ei kuitenkaan ole mikään omnipontentti möhkäle, vaan monia virkamiehiä, jotka tekevät parhaansa vähäisillä resursseilla. Esimerkiksi tuo yhtenäisyys vaatii laajamittaista tiedottamista, joka taas helposti johtaa siihen, että virkamies ei ehdi tehdä mitään muuta kun lukea sähköpostitiedotteita.

Hallinnon yhtenäisen toiminnan takaamiseksi alueelliset itsenäiset virastot pitäisi yhdistää valtakunnallisiksi virastoiksi, joilla olisi vain toimipisteitä eri puolilla maata. Periaatteet ovat hyviä ja tavoiteltavia.

Päätöksien perustelut ja arvioidut vaikutukset kerrotaan kattavasti ja luotettavasti. Rehellisyys kunniaan.

Mikä on se hallinto, johon tässä viitataan. Miten selkeään viestintään päästään? Olisi hyvä ymmärtää, että jos se tapahtuisi ilman toimenpiteitä, se olisi jo tapahtunut. Viestinnän ongelmia on kirjattu ainakin 1980-luvulta alkaen. Milloin niihin on tarkoitus voimakkaasti tarttua?

Selkeä viestintä ei saa olla pelkkä kaunis tavoite. Nykyään osataan jo monessa yhteydessä käyttää selkokieltä, ja sen käyttöönotto laajemminkin on tärkeää.

Tärkeä periaate toiminnassa. Käytännön työssä tätä voisi yhä enemmän korostaa, jotta hyödynnettäsiin mahdollismman paljon eri hallinnon organisaatioiden osaamista. Tehtäisin yhteistä hyvää ja päästettäisiin irti organisaatioiden vanhoista perinteistä toimia tai kilpailla eriskummallisilla korulausestrategioilla.

Tärkeä ja hyvä periaate. Korostaisin 2020-luvun maailmassa erityisesti hallinnon läpinäkyvyyttä ja yhtenäistä toimintaa. Nämä lisäävät luottamusta hallintoa kohtaan.

Politikkojen on myös otettava vastuuta tekemisestä ja toimittava yht

Hallinnon avoimuus ja yhteistoiminta ovat yleviä periaatteita, joita on vaalittava. On mieluisia vastuita (onnistumiset, hivelevä julkisuus) ja vähemmän mieluisia, joita voidaan sivuuttaa vaikenemisella tai delegoinnilla. Kukapa haluaisi whistleblowereiden ja ideanikkareiden poikkitelaisia viestejä oikeasti kuunnella (vrt. Janten laki)? Viestintä edellyttää substanssin hallintaa tai siitä kiinnostumista.

Visiokuvailua muka-avoimelta 90-luvulta. Käytännössä siilot ovat voimissaan eikä avoimuus vikrkamiesten välillä saati kansalaisten suuntaan ei toteudu.