Periaate on hyvä. Nuo aidot mahdollisuudet osallistua vaativat varmasti selkeitä toimenpiteitä. Miten varmistaa se, että kaikilla on aidosti kykyjensä ja ymmärryksensä mukaan mahdollisuus osallistua. Miten varmistaa se, että osallistujat eivät ole aina niitä samoja aktiivisia, eli miten motivoida kansalaiset osallistumaan hallinnon päätöksentekoon ja ratkaisujen valmisteluun.

Valtiolla tarvittaisiin enemmän yhdessä toimimisen tunnetta; nyt tilanne on se, että päätökset, linjaukset ja suositukset tulevat ylhäältä ja suorittava taho tekee työtään niiden pohjalta. Tarvittaisiin tunnetta, että asioihin voi vaikuttaa ja yhdessä pyrimme samaan päämäärään. Nyt tunne on välillä, että johto haluaa vaan hankaloittaa työtä...

Avoimuus on tärkeää rahankäytön ja vallan suhteen. Mutta läpinäkyvyys ei saa mennä pikkumaisuuksiin ja liialliseen valvontaan. Ennemmikin niin että periaatteet ja käytännöt ovat selkeät ja yksityiskohdat kerrotaan kysyttäessä tarveharkintaisesti.

Tavoitteita tulee olla ja tähän periaatteeseen on helppo yhtyä ideaalina.

Avoimuutta rajoittaa mm. salassapito ja tietosuoja. Avoimuutta painotettaessa on syytä tunnistaa, että on myös intressejä joiden suojaamiseksi tiedon jakamista on perusteltua rajoittaa. Viranomaisten tietojen luovuttamista koskevaa sääntely on syytä selkeyttää suhteessa tietosuojasääntelyyn (mm.julkisuuslaki). Lainsäädäntö on sirpaleista ja epäselvää.

Hyvä periaate, idealistinen, mutta tätä on syytä tavoitella. Poteroissa muhiminen on syytä lopettaa. Avoin hallinto toimii silloin, jos lakataan ajamasta vain omaa etua, oman ryhmän, yksikön, viraston, ministeriön, maan. Miten tällainen tila saavutetaan, on vaikeampi asia, joka vaatii rakenteiden ja läpinäkyvyyden lisäämistä hallinnossa Suomessa ja muualla. Kukaan ei "uhraudu" yhteisen hyvän takia, vaan tarvitaan realistisia kannustimia ruohonjuuren työtä tekeviin asti. Julkisessa hallinnossa ei työskennellä pelkästään kutsumuksesta, vaikka ylevillä tavoitteilla selitetään sitä, mikai julkisella sektorilla ei tarvitse maksaa samaa palkkaa kuin muualla ja on yleisesti hyväksyttävää mollata julkista sektoria pelkkänä tehottomana kustannustaakkana. On pureuduttava rakenteisiin, miksi kansalaiset tai yritykset saavat huonoa palvelua. Arvostus julkista sektoria kohtaa nousee myös avoimuudesta ja siitä, että ollaan tasapuolisia, kun palvellaan kansalaisia ja yrityksiä. Julkisessa hallinnossa palkkojen pitää olla kilpailukykyisiä ja työntekemisen olosuhteet hyvät ja kannustavat.

Oikein hyvä! Erityistä huomiota tulee kiinnittää kielen ja käsitteiden selkeyteen. Suurelle yleisölle menevän viestin on oltava selkeää, tärkeimmän viestinnän selkokielistä.

Ihannetilanne mutta tähän on vielä matkaa. Tarvitaan enemmän keskustelua ja laajemman näkökulman huomioimista. Byrokratia ei saa lisääntyä.

Läpinäkyvyys on tärkeää, koska pääasiallisesti toimitaan julkisilla rahoilla ja päätökset ovat julkisia tai näkyvät julkisesti. Hallinnon tulee toimia yhdessä muiden hallintokumppaneiden, mutta myös laajemmalti sidosryhmätyössä ja asiakkaiden kanssa.

Hyvä periaate. On kuitenkin varmistettava, että tarvittaessa voidaan toimia ja tehdä päätöksiä riittävän nopeasti. Vastuut ja roolit pitää olla selkeita ja asiantuntijuutta kunnioittaa.