Olen hyvin huolissani tästäkin, jos hallinto ei nyt perustele päätöksiään.

Tiedolla johtaminen ei vielä laajasti käytössä. Tieto on hajanaista, ei ole resursseja tehdä kunnon analyyseja tai edes saada tarvittavia tietoja kaikkien käyttöön. Tässä vielä paljon petrattavaa. "Tiedolla johtaminen" ei saisi olla vain sanahelinää.

Muotoilisin, tieto mahdollistaan toiminnan suuntaamisen. Päätöksiä ei tehdä pelkästään tietoperusteisesti, vaan poliittista tahtoa/kompromissinen hakua on aina myös mukana - vaikka faktat puhuisivat muuta.

Tietoperusteisuus ei ohjaa päätöksentekoa, ihmiset ohjaavat. Tietoa täytyy toki hyödyntää päätöksenteossa. Onko vain kansainvälinen tieto parasta???

Näinhän se on kunhan valitaan oikeille paikoille oikeat ja osaavat työntekijät ja päättäjjät, ei puolueiden mukaan

Hyvä ajatus. Tieto ei valietttavasti ratkaise, kun muut tekijät vaikuttavat.

Tiedon tulee olla myös ymmärrettävää. Ei se riitä, että tietoa on saatavilla, jos se on kirjoitettu hallinnon "salakielellä".

Ehdottomasti näin.

Meillä on hyviä periaatetason tietopolitiikan ja paikkatietopolitiikan linjauksia (viime hallituskauden selonteot), periaatteista pitäisi päästä vaikuttavaan käytännön toimintaan ja varmistaa koko julkisen hallinnon tietoekosysteemin toimivuus.

Tiedolla johtaminen kunniaan! Lähdekritiikki muistaen tämä on tärkeä asia. Tietoa kuitenkin täytyisi saada vaivattomasti ja monessa yhteiskunnan osa-alueessa ovat mittarit vielä hukassa. Yhdenvertaiset mittarit tuottavat yhdenvertaisia tuloksia, joista tieto on käytettävissä johtamisen tueksi. Mitä mitataan, miten mitataan ja kuinka tulokset analysoidaan ja käytetään hyödyksi on hyvä jokaisen pohtia.