Asioista päättävillä on omat agendat, jotka ohjaavat toimintaa, ei muualta tulleet "hyvät" käytänteet.

Mieli tekisi täsmentää, että relevantista ja reaaliaikaisesta tiedosta muodostunut ymmärrys ohjaa hallintoa. :-) Hyvä periaate, tietolähteiden varmistamisen voisi ehkä tähän myöskin nostaa. Tiedon ja tietolähteiden luotettavuuden arvioinnin taito tulisi saada kansalaistaidoksi.

Tietoa voidaan hyödyntää silloin, kun se on luotettavaa. Pelkästään tilastoja tuijottamalla ei hyviä päätöksiä pysty tekemään.

Valitettavasti 90% ihmisten tekemistä päätöksistä ohjaa tunteet ja tämä on huomioitava aina tiedolla ohjaamisessa.

Tähän tulisi pyrkiä, tietojen jakamista kuitenkin toivoisi enemmän ja laajemmassa mittakaavassa.

Kannatetaan..On kuitekin tunnistettava, että on myös paljon epätietoisuutta. Kaikkia asioita ei vielä ole tutkittu tieteellisesti ja joskus voi olla tilanne, että päätöksiä pitää tehdä, myös ilman tieteellistä tietoa. Se, että asiaa ei ole vielä tutkittu, ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö jokin toimintapa voisi olla suositeltava ennen tieteellistä tutkimustakin.

Nimenomaan. Katseet on suunnattava myös maan rajojen ulkopuolelle, kun halutaan kehittyä. Vaikka ollaan Suomessa, ei riitä että täällä keskenämme ratkomme asioita ja luomme lansäädäntöä. Tällaiset "Suomi on suomalainen ja sen pitää riittää" -ajatukset on hallinnosta kitkettävä.

Avoimuuden on realisoituvan konkretian tasolla myös ymmärrettävänä kielenä.

Tuntuu siltä, että tieto ja päätökset tulevat joskus yhtä aikaa eikä se ole avoimmuutta.

Avoimuus päätöksen teon aikana on tärkeää (tietolähteet, kriteeristö) ja päätöksen teon pitää on olla harmonisoitu.