Osallisuus ja tieto päätöksenteossa ovat tärkeä teema. Kenties strategiaa tukee tiedon käytön suunnitelma, joka tekee läpinäkyväksi tiedon käytön toimintamallit ja erityiskysymykset (esim. avoin data, omadata, tietosuoja jne.). Samalla voidaan yhdenmukaistaa tietopalveluja ja löytää synergiaetuja.

Tiedolla johtaminen ei aina ole arkipäivää, vaikka se juhalpuheissa nostetaankin esille. Työhön tarvitaan myös resurssia ja julkista arvostusta.

Tiedolla saa parjhaan tuloksen, kun ei ota siitä oman näkösuunnan "parasta" siivua työkappaleeksi sivuuttaen muun tärkeän tiedon.

Talouden perusteiden kunnioittaminen tulee palauttaa kunniaan. Yli varojen eläminen hallinnossa vähentää julkisen palvelutuotannon operatiivisen tason resursseja. Nyt kehitys menee väärään suuntaan hallintoa ja sen kustannuksia kasvatetaan. Kun rahat ei riitä niin palvelutuottajien rapistuu.

Kyllä, juuri näin. Esimerkiksi rikostilastoja ja "haittamaahanmuuton" suhdetta on tarkasteltava erityisen kriittisesti ja siitä on kyettävä tunnustamaan faktat, eikä faktoja saa kumota idologisella vastakkainasettelulla.

Vaikuttava ja tuloksellinen toiminta edellyttää monenlaisen tiedon samanaikaista hyödyntämistä.

Tieto ja kokemus ovat tärkeitä komponentteja päätöksenteossa. Meillä TEM:n tutkimuslaitoksessa nykyinen pääjohtaja nimitettiin Kokoomuksen toimesta ilman johtamiskokemusta, ilman alamme osaamista. Tehdyt päätökset eivät usein ole perustuneet tietoon.

Tietoa on saatavilla, mutta sitä ei aina haluta hyödyntää, jos se ei satu istumaan omaan maailmankuvaan. Jopa kiistattomilta faktoilta suljetaan silmiä ja tehdään päätöksiä pikemminkin omaan ideologiaan kuin faktoihin perustuen.

Välillä joutuu olemaan aika sherlock, jotta löytää tarvittavan tiedon, ja tähän menee valtavasti työaikaa.

Tässä on paljon parannettavaa omalla toimialallani! Julkishallinnolla olisi paljon opittavaa monilta yksityisiltä toimijoilta tiedon keräämisessä ja tiedolla johtamisessa.