Parasta näin ja erittäin tärkeä lähtökohta, joka tulisi myös poliitikkojen ymmärtää (kuten koronaepidemian hoidossa on tehtykin). Yksittäisten asiantuntijaviranomaisten näkökulmasta edellyttää myös sitä, että ymmärretään, että tieto ei siirry asiantuntijoille ja tietojärjestelmiin itsestään, vaan edellyttää, että käytettävissä on riittävästi resursseja kouluttautumiseen, tietojärjestelmiin ja tiedon ylläpitoon ja analyyseihin. Omassa virastossani tämä on kaukana tämän päivän tilanteesta: aikaa uuden opetteluun ei ole, melkoisen mittavien paikkatietojärjestelmien ylläpitoon ei ole yhtään ainutta vakituista henkilöä ja vielä vähemmän on resursseja kv-työhön, vaikka mahdollisuuksia ja tarvetta olisi. Myös monipuolisen tutkimuksen tukeminen on tärkeää. Hallinnon tukena on tärkeä olla tutkimuslaitoksia, jotka suodattavat tutkimustietoa käytännön tasolle ja tekevät itsekin ns. käytännönläheisempää tutkimusta. Nyt näiden laitosten resurssit on vedetty liian tiukalle ja tutkijoiden aika kuluu rahoituksen haalimiseen -tarve ei siis ohjaa tutkimusta, vaan saatavissa oleva raha. Tällöin myös yhteys hallintoon jää molemminpuolisen resurssipulan vuoksi ohueksi ja tietoa menee hukkaan. Uusia ideoita ja oivalluksia ei tällöin juuri synny.

Tämä on yllättävän vaikea vaatimus, riippunee alasta, mutta usein tuntuu siltä että ensin päätetään mitä tehdään ja sitten, ehkä, kerätään tietoa.

Todella tärkeää! Samalla kytkeytyy tiiviisti kykyyn viestiä, myös epävarmuudesta ja riskeistä, kykyyn myöntää virheet uuden tiedon valossa ja tehdä korjaavat toimet. Haastaa hallintoa todella voimakkaasti!

Hallinto ei saa vaieta, vaikka väärää tietoa levittäisi hallinnon poliittinen johto.

Jokaisen päätöksen tueksi ei pidä olla aina pitkää selvitystä. Tietoa pitää hyödyntää päätöksenteossa.

Hallintoa ohjaa politiikka, joka vieraantuu jatkuvasti tutkitun tiedon hyödyntämisessä. Hallinnossa kokeillaan ja pilotoidaan asioita, jotka on jo päätetty laajamittaisesti toteuttaa, joka ei rakenna luottamusta politiikaan. Kansalasten epäluottamus politiikkaan heijastuu myös osltaan epäluottamuksena hallintoon, joka toimeenpanee poliittisia valintoja.

Yes! Päätöksenteon tietopohjasta on tosin puhuttu vuosia tai vuosikymmenen. Edistystä tapahtunut, mutta silti aika-ajoin muut seika (poliittisesti, tai intressilähtöisesti) painavat faktatietoa ja tutkittua tietoa enemmän. Edellyttää henkisen kultuurin muutosta ylärakenteissa.

hyvä periaate. Miten datan uudet hyödyntämisen mahdollisuudet otetaan huomioon. Tieto sanana usein kovin monimerkityksellinen. Datan jalostaminen ja eettinen käyttö keskeiseksi julkisen hallinnon voimavaraksi.

Tieto pitää olla toiminnan perusta. Uskomukset ja ennustukset kuten ilmastonmuutoksessa nyt on eivät saa ohjata toimintaa ja varojen käyttöä. Hiilidioksidi ei ole myrkky vaan kasvien elämän perusta.

Tämä ei pidä paikkaansa. Hallituspuolueet päättävät osin aivan ad hoc -pohjaisesti, miltä perustalta asiat valmistellaan ja minkälainen lopputulos pitää tuottaa. Silloin ei auta, että (tai jos) virkamiehet tätä periaatetta toteuttavat.